Toimintasuunnitelma työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaamiseksi

Komissio julkaisi 20.3. osana osaamisen teemavuotta uuden toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on taklata Eurooppaa vaivaava työvoimapula ja osaamisvaje. Toimien tavoitteena on tukea EU:n kilpailukykyä ja resilienssiä.

Väestön vanheneminen, nopea teknologinen kehitys ja sen myötä erityisosaamisen tarve ovat pääsyitä Eurooppaa vaivaavaan työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen. Äskettäisestä eurobarometritutkimuksesta käy ilmi, että 63 % pk-yrityksistä ei löydä tarvitsemiaan osaajia. Komissio on puolestaan yksilöinyt 42 ammattia, joiden se katsoo olevan EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsiviä ammatteja. Samaan aikaan 21 % EU:n työikäisistä on työmarkkinoiden ulkopuolella ja tarvitsee kohdennettua apua päästäkseen työmarkkinoille. Kohtaanto-ongelma heikentää EU:n kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.  

Toimintasuunnitelman tavoitteena onkin parantaa ihmisten osaamista ja näin taklata EU:ta vaivaavaa työvoimapulaa. Lukumääräisinä tavoitteina on nostaa työllisyysaste 78 %:iin ja saada 60 % aikuisista osallistumaan koulutukseen vuosittain. Suunnitelma perustuu moniin jo käynnissä oleviin EU:n politiikkatoimiin, kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman aloitteisiin, ja se edellyttää niin jäsenvaltioiden kuin työmarkkinaosapuolten toimia. Komissio tulee seuraamaan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymistä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. 

Suunnitelmassa on viisi päätavoitetta: 

1. tuetaan aliedustettujen henkilöryhmien osallistumista työmarkkinoille 
2. tuetaan osaamisen kehittämistä ja koulutusta 
3. parannetaan työehtoja tietyillä aloilla 
4. parannetaan työntekijöiden ja oppijoiden oikeudenmukaista EU:n sisäistä liikkuvuutta 
5. houkutellaan osaajia EU:n ulkopuolelta. 

Toimintasuunnitelma sisältää toimenpiteitä niin komissiolle, jäsenmaille kuin työmarkkinaosapuolille.  

Komission tehtävänä on mm.  

• rahoittaa uusia hankkeita, jotka tähtäävät mm. pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osaamisen kehittämiseen 
• osarahoittaa lisää ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä, tavoitteena vähintään 100 uutta yksikköä vuoteen 2027 mennessä 
• perustaa osaamissopimuksen mukaisia uusia osaamiskumppanuuksia 
• analysoida sairauslomia koskevia käytäntöjä työntekijöiden ja yritysten kannalta parhaiden käytäntöjen kartoittamiseksi 
• arvioida sellaisten eläkeuudistusten vaikutuksia, joilla lisätään mahdollisuuksia joustaviin eläkejärjestelyihin ja eläkkeen ja palkan yhdistämiseen. 

EU-maita kehotetaan mm. 

• tarkistamaan opetussuunnitelmat, jotta ne vastaisivat paremmin työmarkkinoiden tarpeita 
• toteuttamaan etuusuudistuksia, joilla puututaan kannustinloukkuihin, ja tarjoamaan riittävästi tukea, jotta työkykyiset pystyvät palaamaan asteittain työmarkkinoille 
• toteuttamaan verouudistuksia, joilla kavennetaan kahta työtä tekevien ja pienituloisten palkansaajien verokiilaa 
• jatkamaan sosiaaliturvan yhteensovittamisen digitalisoinnin tukemista työvoiman liikkuvuuden helpottamiseksi 
• parantamaan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta. 

Työmarkkinaosapuolten tehtävänä on mm.  

• auttaa aktivoimaan aliedustettuja ryhmiä ja löytämään mukautettuja ratkaisuja ikääntyneiden työntekijöiden työllisyyden edistämiseksi 
• tukea oppisopimuskoulutusta sekä ammatillisen koulutuksen tarjoajien ja työnantajien välisiä kumppanuuksia  
• päivittää monialaiset suuntaviivat väkivallan ja häirinnän torjumiseksi terveydenhuoltoalalla  
• tehdä yhteistyötä eurooppalaisen kehyksen luomiseksi kolmansien maiden ammattikuljettajien työehtojen parantamiseksi 
• ​​​​​​​käyttää asiantuntemustaan ja osallistua EU:n osaajareservin perustamiseen osaajien houkuttelemiseksi EU:n ulkopuolelta. 

Lisätietoa