Toukokuun kuulumiset

Tätä kirjoittaessa helteet hellivät Brysseliä, ja lämmintä piisaa! Onneksi toukokuun ennätyshelteet vaihtuvat pian normaalimpiin lämpötiloihin. Kevään aikana keskustelut tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja sen ohjelmista ovat jatkuneet niin neuvostossa kuin Euroopan parlamentissakin. Kuutoskaupungit järjestivät kuun alussa parlamentissa MEP-tapaamisen nostaakseen esiin kaupunkien rahoitusasemaa tulevissa kumppanuussuunnitelmissa. Edunvalvontaa on tehty myös kiinteän länsiyhteyden edistämiseksi pohjoismaisessa liikennekonferenssissa Oslossa.

Neuvottelut EU:n tulevasta rahoituskehyksestä ja siihen liittyvistä rahoitusohjelmista ovat edenneet kevään mittaan. EU-maiden päämiehet tulevat keskustelemaan rahoituskehyksen kokonaistasosta ja ohjelmakohtaisista rahoitusosuuksista kesäkuun huippukokouksessa EU-puheenjohtajamaan Kyproksen ehdotuksen pohjalta. Suomi yhdessä muiden ”nuukien” jäsenmaiden kanssa pitää komission ehdottamaa noin 2 biljoonan euron kokonaistasoa liian korkeana. Rahoituskeskusteluja tullaan jatkamaan heinäkuussa puheenjohtajana aloittavan Irlannin vetovastuulla, ja valmista pitäisi olla tämän vuoden loppuun mennessä. Nähtäväksi jää, saadaanko tarvittavat päätökset maaliin tällöin, vai venyvätkö ratkaisut ensi vuoden puolelle.

Myös uuden kilpailukykyrahaston, jonka tavoitteena on kirittää eurooppalaista innovaatiotoimintaa sekä tukea erityisesti innovaatioiden kaupallistamista, skaalaamista ja teollista valmistusta, käsittely etenee, tosin ei ilman riitasointuja. Neuvoston puolella pääasiassa koheesiomaista koostuva 14 jäsenmaan ryhmä vaatii ohjelman sisään mekanismia, joka takaisi niille suoraan osan rahoituksesta. Tämä ”geographical balance” vs. ”excellence” -vastakkainasettelu rahanjaon suhteen on isoin jäsenmaita hajottava kysymys. Suomi puolustaa vahvasti excellence-ajattelua.

Kumppanuusrahaston osalta alue- ja kaupunkitoimijoiden suurimpina huolenaiheina on ollut, kuinka paljon niille ohjautuu jatkossa rahoitusta sekä miten ne huomioidaan kumppanuussuunnitelmien valmistelu- ja toimeenpanovaiheessa. Parlamentin toukokuussa julkaistussa mietintöluonnoksessa vahvistetaan monitasoista hallintomallia ja aluelähtöistä kehittämistä, vaaditaan kumppanuussuunnitelmiin aluekohtaisia lukuja sekä lisätään korvamerkintöjä niin eri aluekategorioille (ml. kehittyvät alueet) kuin kaupungeille. Esimerkiksi kaupungeille esitetään 11 % korvamerkintää EAKR-varoista. Kaupunkien näkökulmasta tämä on erittäin positiivista ja se vastaa hyvin pitkälle kuutoskaupunkien ja Eurocities-järjestön vaatimuksiin. Vielä on kuitenkin pitkä matka maaliin ennen kuin voimme tuulettaa voiton merkiksi.

Tuodakseen esiin omia näkemyksiään Suomen kuutoskaupungit järjestivät toukokuun alussa suomalaismepeille tilaisuuden Euroopan parlamentissa. Tilaisuuden pääviestinä oli, että kaupungeilla on keskeinen rooli EU:n tavoitteiden käytännön toimeenpanossa, eivätkä ne saa jäädä tulevissa rahoitusratkaisuissa sivuosaan. EU:n kilpailukykyä, vihreää ja digitaalista siirtymää sekä TKI-kyvykkyyttä koskevat tavoitteet konkretisoituvat erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla, joihin osaaminen, yritystoiminta, investoinnit ja työvoima keskittyvät. Tämän takia kaupungeille tulee jatkossakin suunnata ja osittain myös korvamerkitä EU-rahoitusta.

Toinen toukokuun keskeinen tilaisuus, jonka järjestelyissä olimme vahvasti mukana, oli Oslossa järjestetty Pohjoismaiden rajat ylittäviä liikenneyhteyksiä käsittelevä konferenssi. Varsinais-Suomen liiton suunnittelujohtaja Heidi Saaristo-Levin esitteli Nordic Capital Railway -visiota sekä siihen sisältyvää Turun ja Tukholman välistä kiinteää yhteyttä yli 100 pohjoismaisesta liikennealan asiantuntijasta koostuvalle yleisölle. Kiinteä yhteys herätti kiinnostusta yleisössä, ja esitys poiki monia yhteydenottoja. Työ siis jatkuu.

Ihania alkukesän heleitä päiviä toivotellen,

Saara

Pääkuvan tekijänoikeus: Pixabay, 2021