Tulevaa EU-budjettia valmistellaan kovaa vauhtia
Komissio julkaisi 12.2. tiekartan tulevan monivuotisen rahoituskehyksen valmisteluun. Tiekartta viitoittaa tietä lopulliselle EU-budjettiesitykselle, jonka komissio julkaisee heinäkuussa. Rahoituskehyksen pitäisi astua voimaan vuonna 2028. Nykyiseen budjettiraamiin verrattuna luvassa on monia mullistuksia.
Vuodet 2028–2034 kattavan rahoituskehyksen valmistelu tapahtuu täysin uudenlaisessa geopoliittisessa ja taloudellisessa ympäristössä. Seuraavan rahoituskehyksen tulee vastata moninaisiin uusiin haasteisiin ja tarpeisiin: Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen, TKI-investointeihin, yhteisiin puolustusmenoihin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä tuleviin laajentumisiin varautumiseen. Samaan aikaan EU:n elpymisrahaston lainojen takaisinmaksu sekä korkokulut lisäävät budjettipaineita. Komission arvion mukaan tähän saatetaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana tarvita noin 25–30 miljardia euroa vuodessa, mikä tarkoittaa lähes 20 % nykyisestä vuosibudjetista. Myös jäsenmaiden haluttomuus uusia omia varoja kohtaan hankaloittaa EU-budjetin liikkumavaraa.
Uudenlainen budjettirakenne
Kaikki tämä edellyttää komission mukaan uudenlaista ja entistä kunnianhimoisempaa EU-budjettia. Komission vahva sanoma onkin, ettei status quon säilyttäminen ole enää mahdollista. Tämän vuoksi se ehdottaa radikaalia muutosta EU-budjetin rakenteeseen. Keskeisiä komponentteja ovat:
I Kansallinen kirjekuori
Jokaiselle jäsenmaalle oma kansallinen uudistus- ja investointisuunnitelma, johon sisältyy mm. koheesiopolitiikka. Koheesiopolitiikan toimeenpano tulee suunnitella yhteistyössä alueiden kanssa.
II Euroopan kilpailukykyrahasto
Yhteinen investointikapasiteetti, joka tukee EU:n kilpailukyvyn kannalta kriittisiä strategisia aloja ja teknologioita, mukaan lukien tutkimus ja innovointi, sekä tärkeitä Euroopan yhteistä etua koskevia hankkeita.
III Ulkosuhteiden rahoitus
Uudistettu ulkoisen toiminnan rahoitus, joka on entistä tehokkaampaa, kohdennetumpaa ja EU:n strategisten etujen mukaista.
Entistä strategisempi, joustavampi ja tehokkaampi EU-budjetti
Komission tavoitteena on tehdä EU-budjetista entistä strategisempi, joustavampi ja tehokkaampi. Uudistusehdotukset keskittyvät neljään pääalueeseen:
1. Budjetin kohdentaminen tehokkaammin strategisiin tavoitteisiin
- Komission tahtotilana on, että EU-rahoituksen tulee kohdistua aloille, jotka tuottavat eniten eurooppalaista lisäarvoa.
- Komissio haluaisi tulevan EU-budjetin kohdistuvan erityisesti kilpailukyvyn vahvistamiseen ja yritysten TKI-rahoituksen lisäämiseen, yhteisten puolustushankkeiden ja sotilaallisen valmiuden rahoittamiseen sekä vähähiilisten teknologioiden, liittyen esimerkiksi uusiutuvaan energiaan ja vetyyn, rahoituksen vahvistamiseen.
- Komissio ehdottaa uuden kilpailukyvyn koordinaatiotyökalun käyttöönottoa jäsenvaltioiden kanssa, jotta EU-prioriteetit toteutuisivat myös kansallisella tasolla.
- Lisäksi komissio haluaisi kasvattaa yksityisten investointien määrää strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
2. Yksinkertaisempi ja joustavampi budjetti
Komission mukaan nykyinen rahoituskehys on liian jäykkä ja monimutkainen.
- EU-budjetissa on tällä hetkellä yli 50 erillistä rahoitusohjelmaa, mikä hankaloittaa sidosryhmien osallistumista EU-rahoitushakuihin. Tämän takia komissio haluaa vähentää ohjelmien määrää radikaalisti sekä yhtenäistää hakukäytäntöjä ja sääntöjä.
- Komissio on myös huolissaan siitä, että EU-budjetin resurssit on sidottu liian pitkäksi aikaa etukäteen, mikä hankaloittaa kriisitilanteisiin vastaamista. Komissio ehdottaakin suurempaa joustavuutta budjetin uudelleenohjauksessa.
3. Parempi tuloksellisuus ja vaikuttavuus
Komissio haluaa siirtää budjetin painopistettä kohti suoritusperusteista rahoitusta, jossa varojen maksaminen sidotaan ennalta sovittuihin tulostavoitteisiin.
- Koheesiopolitiikan osalta mallia halutaan ottaa RRF-elpymisvälineestä, jossa rahat maksettiin jäsenmaille vain, jos ne saavuttivat ennalta määritetyt uudistukset ja investoinnit.
- Myös maataloustukien osalta komissio haluaa yksinkertaistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja siirtää painopistettä suorempiin kannustimiin ympäristö- ja ilmastotoimiin.
4. Uudet tulonlähteet budjetin rahoittamiseksi
Komissio painottaa, että EU:n on löydettävä uusia tapoja rahoittaa budjettia.
- Komissio on jo aiemmin ehdottanut mm. päästökauppajärjestelmän (ETS) käyttöönottoa, jossa osa päästöoikeuksien huutokauppatuloista ohjattaisiin suoraan EU-budjettiin.
- Komissio on myös ehdottanut hiilitullimekanismia (CBAM), jossa ulkomaisilta yrityksiltä perittävät maksut päästöistä EU-markkinoilla ohjattaisiin osittain EU:n budjettiin.
Mitä seuraavaksi?
Tiekartta ei sinänsä sisältänyt paljonkaan uutta tietoa verrattuna siihen, mitä on jo aiemmin tullut tietoon komission poliittisten suuntaviivojen tai kilpailukykykompassin yhteydessä. Tiekartan tavoitteena on ennen kaikkea aloittaa keskustelu jäsenmaiden, EU-parlamentin, kansalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa tarvittavien muutosten kiireellisyydestä ja tärkeydestä.
Tähän liittyen komissio järjestää seitsemän julkista kuulemista, jotka ovat auki seuraavat 12 viikkoa:
- Implementing EU Funds with Member States and regions
- EU funding for competitiveness
- EU funding for external action
- EU funding for cross-border education, training and solidarity, youth, media, culture, and creative sectors, values, and civil society
- EU funding for civil protection, preparedness and response to crises
- EU funding for the single market, and cooperation between national authorities
- Performance of the EU budget
Komissio tulee esittelemään budjettiehdotuksensa heinäkuussa 2025.
