Tulevan komission salkkujako

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkaisi 17.9. uuden komission salkkujaot. Suomen komissaariehdokas Henna Virkkunen saa komission painavan varapuheenjohtajan pestin vastuualueinaan teknologinen suvereniteetti, turvallisuus ja demokratia.

Uusi komissio koostuu puheenjohtajasta, viidestä varapuheenjohtajasta, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuden korkeasta edustajasta sekä 20 komissaarista. Kaikkiaan 15 komissaariehdokasta edustaa Euroopan kansanpuoluetta (EPP), kun taas viisi ehdokasta edustaa sosiaalidemokraatteja (S&D). Kevään vaaleissa suurtappion kärsineellä liberaalilla Renew-puolueella on myös viisi komissaaripaikkaa. 

Von der Leyenin tavoitteena oli sukupuolten suhteen tasa-arvoinen komissio. Tähän ei kuitenkaan täysin päästy jäsenmaiden esittäessä enemmän mieskandidaatteja. Lopulta uuteen komissioon valikoitui 11 naista ja 16 miestä. Seitsemästä johtopaikasta viisi on kuitenkin naisilla, eli puheenjohtajiston enemmistö on naisia. Varapuheenjohtajat ovat tärkeässä roolissa komission eri politiikka-aloitteiden yhteensovittamisessa heidän allaan olevien komissaarien raportoidessa suoraan heille.   

Poimintoja salkkujaosta

• Henna Virkkusen varapuheenjohtajan paikkaa ja salkkua (teknologinen suvereniteetti, turvallisuus ja demokratia) voidaan pitää erittäin painavana ja Suomen kannalta keskeisenä. Monet komissaarit, kuten puolustuksesta vastaava Liettuan Andrius Kubilius raportoi suoraan Virkkuselle.  
• Turvallisuus- ja puolustuskysymykset keskittyvät muutenkin pohjoiseen ja Baltiaan, onhan Virkkusella vastuualueenaan turvallisuus, Liettuan Kubiliuksella puolustus ja Viron Kallaksen toimiessa ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana. Valintojen voidaan katsoa olevan von der Leyenin selkeä viesti Venäjälle. Itävällan Magnus Brunner vastaa puolestaan rajakysymyksistä ja maahanmuutosta.  
• Eteläinen Eurooppa eli Espanja ja Portugali voivat olla tyytyväisiä omiin salkkuihinsa. Espanjan Teresa Ribera vastaa varapuheenjohtajana puhtaasta, oikeudenmukaisesta ja kilpailukykyisestä siirtymästä, kun taas Portugalin Maria Luís Albuquerque vastaa rahoituspalveluista ja pääomamarkkinoiden uudistamisesta. Myös Italia saa merkittävän koheesiopolitiikan salkun, jossa on mukana totuttuun tapaan kaupunkipolitiikka. Salkku menee Giorgia Melonin Italian veljet -puoluetta edustavalle Raffaele Fittolle, josta tulee myös yksi varapuheenjohtajista. Fitton valinta on nostattanut kulmakarvoja muissa poliittisissa ryhmissä.  
• Ympäristösalkut keskittyvät pohjoiseen: Alankomaiden Wopke Hoekstra saa hoidettavakseen ”ilmasto, nettonollateollisuus ja puhdas kasvu” -salkun. Ruotsin Jessika Roswall saa puolestaan ympäristösalkun, jossa on myös erikseen mainittu vesiresilienssi, joka von der Leyenin mukaan tulee olemaan korkealla komission agendalla. Itämeren tilan parantamisen kannalta tämä voi olla hyvä uutinen. Energiasalkku, johon on yhdistetty kohtuuhintainen asuminen, menee Tanskan Dan Jørgensenille.  
• Maataloussalkku menee puolestaan Luxemburgin Christophe Hansenille. 
• Koulutus- ja TKI-politiikan salkut menevät itäiseen Eurooppaan. TKI-politiikan suhteen komission painotus siirtyy enemmän innovaatiopuolelle, ainakin jos salkun nimeä katsoo (”startupit, tutkimus- ja innovaatio”). Salkku pysyy edelleen Bulgarialla, joskin von der Leyenin kakkoskomissiossa koulutuskysymykset on siirretty Romanian Roxana Mînzatulle. Hänen salkkunsa nimi on ”ihmiset, taidot ja valmiudet”. 
• Liikennesalkkuun yhdistetään kestävä matkailu ja se menee Kreikan Apostolos Tzitzikostasille, joka on alueiden komitean entinen puhemies. Hänellä on vahva aluepoliittinen tausta, eikä ole aiemmin juuri profiloitunut liikennekysymyksissä.  
• Budjettikomissaarin paikka meni Puolan Piotr Serafinille, joka raportoi suoraan von der Leyenille. Serafin tulee vastaamaan EU:n monivuotisista rahoituskehyksistä, joihin kaavaillaan suuria muutoksia.  
• Unkarin salkkua (”terveys ja eläinten hyvinvointi”) voidaan pitää melkoisena näpäytyksenä pääministeri Viktor Orbánille. Unkari havitteli nykyiselle laajentumissalkulleen jatkoa, mutta se meni Slovenialle. Tämä saattaa olla von der Leyenin kiitos siitä, että Slovenia vaihtoi alkuperäisen mieskandidaattinsa naiskandidaattiin. Marta Kosin valinta komissaariehdokkaaksi on vielä auki ja hänen valintansa riippuu Slovenian parlamentin päätöksestä.  
• Ranska sai lopulta kovan salkun (”teollisuusstrategia ja varaus”) ja komission varapuheenjohtajuuden, kun presidentti Macron suostui vaihtamaan nykyisen komissaarin Thierry Bretonin ulkoministeri Stéphane Séjournéen aivan viime metreillä. Breton on arvostellut von der Leyenia pitkin komissaarikauttaan, mitä von der Leyen ei katsonut hyvällä.  

Seuraavat askeleet 

Ennen kuin uusi komissio pääsee aloittamaan toimintansa, komissaarien tulee vielä läpäistä Euroopan parlamentin julkiset kuulemiset. Parlamentti arvioi esimerkiksi komissaariehdokkaiden tietämystä oman salkkunsa aihealueista sekä heidän yleistä pätevyyttään. Komissaariehdokkaiden kuulemisten odotetaan alkavan lokakuussa, mutta aikataulut ovat vielä auki. Alun perin uuden komission arveltiin aloittavan toimintansa marraskuun alussa, mutta tämä tuskin tulee toteutumaan. Joidenkin arvioiden mukaan aloitus voi venyä jopa ensi vuoden alkuun.   

Edellisten vuosien kuulemisten seurauksena parlamentti on tiputtanut yksi tai kaksi kandidaattia joukosta, jolloin uusien kuulemisten seurauksena uuden komission aloitus on venynyt. Tällä kertaa parlamentti saattaa näpäyttää jäsenmaita siitä, ettei sukupuolten välinen tasa-arvo toteudu komissiokollegiossa. Parlamentti äänestää lopulta koko komission luottamuksesta. 

Uusi komissio

• Ursula von der Leyen (Saksa, EPP): puheenjohtaja  
• Teresa Ribera (Espanja, S&D): varapuheenjohtaja, puhdas, oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen siirtymä 
• Henna Virkkunen (Suomi, EPP):  varapuheenjohtaja, teknologinen suvereniteetti, turvallisuus ja demokratia 
• Stéphane Séjourné (Ranska, Renew): varapuheenjohtaja, vauraus- ja teollisuusstrategia 
• Roxana Mînzatu (Romania, S&D): varapuheenjohtaja, ihmiset, taidot ja valmiudet 
• Raffaele Fitto (Italia, ECR): varapuheenjohtaja, koheesio- ja uudistusasiat 
• Kaja Kallas (Viro, Renew): ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja 
• Magnus Brunner (Itävalta, EPP): sisä- ja maahanmuuttoasiat 
• Hadja Lahbib (Belgia, Renew): varautuminen, kriisinhallinta ja tasa-arvo  
• Ekaterina Zaharieva (Bulgaria, EPP): startupit, tutkimus- ja innovaatio  
• Dubravka Šuica (Kroatia, EPP): Välimeri 
• Costas Kadis (Kypros, EPP): kalastus ja valtameret 
• Jozef Síkela (Tšekki, EPP): kansainväliset kumppanuudet 
• Dan Jørgensen (Tanska, S&D): energia ja asuminen 
• Apostolos Tzitzikostas (Kreikka, EPP): kestävä liikenne ja matkailu 
• Olivér Várhelyi (Unkari, Patriots for Europe): terveys ja eläinten hyvinvointi 
• Michael McGrath (Irlanti, Renew): demokratia, oikeusasiat ja oikeusvaltio  
• Valdis Dombrovskis (Latvia, EPP): talous ja tuottavuus, lainsäädännön täytäntöönpano ja yksinkertaistaminen 
• Andrius Kubilius (Liettua, EPP): puolustus ja avaruus  
• Christophe Hansen (Luxembourg, EPP): maatalous ja elintarvikkeet  
• Glenn Micallef (Malta, S&D): sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu 
• Wopke Hoekstra (Alankomaat, EPP): ilmasto, nettonollateollisuus ja puhdas kasvu  
• Piotr Serafin (Puola, EPP): budjetti, petostentorjunta ja julkishallinto 
• Maria Luís Albuquerque (Portugali, EPP): rahoituspalvelut 
• Maroš Šefčovič (Slovakia, S&D): kauppa ja taloudellinen turvallisuus, toimielinten väliset suhteet ja avoimuus 
• Marta Kos (Slovenia, Renew): EU:n laajentuminen 
• Jessika Roswall (Sweden, EPP): ympäristö, vesiresilienssi, kilpailukykyinen kiertotalous 

Komissaariehdokkaiden vastuualueista voit lukea lisää täältä.

Lue lisää