Turku ja Varsinais-Suomi esillä alueiden ja kaupunkien viikolla
Brysselissä 12.–14.10. järjestetty EU:n alueiden ja kaupunkien viikko kokosi yhteen alue- ja kaupunkitason toimijoita eri puolilta Eurooppaa keskustelemaan aluekehityksestä ja EU:n aluepolitiikan tulevaisuudesta. Tänä vuonna viikon teema oli “Strong regions, strong Europe”, mikä korosti vahvojen alueiden merkitystä koko Euroopan kilpailukyvylle, hyvinvoinnille ja kestävyydelle.
Viikon aikana keskusteluissa oli vahvasti esillä EU:n monivuotinen rahoituskehys ja siihen liittyvä juuri ennen teemaviikkoa julkaistu EU:n puheenjohtajamaan Irlannin ns. negobox-esitys. Ehdotuksessa EU:n vuosien 2028–2034 rahoituskehystä pienennettäisiin noin 8 prosenttia komission alkuperäisestä esityksestä. Leikkauksia tehtäisiin lähes kaikkiin budjettikohtiin, mutta suurimmat vähennykset kohdistuisivat kilpailukyky- ja tutkimusrahoitukseen. Myös liikenneinfrastruktuuria tukevaa CEF Liikenne -ohjelmaa supistettaisiin merkittävästi. Sen sijaan aluekehityksen, maatalouden ja kalastuksen rahoitusosuudet säilyisivät pitkälti ennallaan.
Turun ilmastotyö esillä Brysselissä
Turun apulaispormestari Elina Rantanen vieraili Brysselissä ja osallistui useisiin tilaisuuksiin ja paneelikeskusteluihin, joiden teemoina olivat ilmastoresilienssi, kestävä kehitys ja EU:n kilpailukyky. Alueiden ja kaupunkien viikon lisäksi hän osallistui ensimmäistä kertaa järjestettyyn Brussels Climate Week -tapahtumaan.
Rantanen toi puheenvuoroissaan esille Turun ilmastotyötä ja kaupunkien roolia ilmastotoimien toteuttajana. Turku tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuoteen 2029 mennessä, kun koko Suomen tavoitevuosi on 2035. EU-taksonomian mukaisen ilmastobudjetoinnin avulla Turku arvioi kaupungin sekä konserniyhtiöidensä investoinnit kestävyysnäkökulman kautta. Vuosina 2025–2030 ilmastoystävällisiä investointihankkeita on Turku-konsernin investointisuunnitelmissa 1,7 miljardin euron arvosta. Kyse ei ole erillisistä lisähankkeista vaan investoinneista, jotka tehtäisiin joka tapauksessa asukkaiden hyväksi: joukkoliikennettä, puhtaampaa energiaa, resurssitehokasta rakentamista sekä vihreitä, jalankulkijoiden tarpeisiin suunniteltuja kaupunginosia.
Rantasen ohjelmaan kuului myös Itämeren kaupunkien liiton kestävien kaupunkien komission järjestämä Climate Budget Summit -tapahtuma. Keskustelussa pohdittiin, miten ilmastotavoitteet asetetaan, miten investoinnit priorisoidaan ja miten paikallisia ilmastotoimia voi johtaa tietoon perustuen.
Alueet päätöksenteon ytimessä
Laitilan kaupunginjohtaja Lauri Kattelus, Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Johanna Mattila ja kehittämispäällikkö Salla-Maria Lauttamäki osallistuivat myös teemaviikon tapahtumiin ja tapasivat mm. Suomen EU-edustuston alue- ja rakennepolitiikan erityisasiantuntijan Ilari Havukaisen, Kuntaliiton Brysselin toimiston vt. johtajan Pauliina Jalosen sekä alueiden komitean koheesiopolitiikan erityisasiantuntijan Nick Brookesin. Lisäksi Kattelus tapasi Stavangerin EU-toimiston väkeä ja keskusteli mm. liikkumisesta haja-asutusalueilla.
Tapaamisten keskiössä oli erityisesti alueiden rooli EU:n tulevassa rahoituskehyksessä ja siihen liittyvissä kansallisissa ja alueellisissa kumppanuussuunnitelmissa eli ns. NRP-suunnitelmissa. Alueet tulee ottaa mukaan suunnitelmien valmisteluun ja toimeenpanon täytyy tapahtua aluetasolla, sillä kilpailukyky, talouskasvu ja hyvinvointi rakentuvat aina alue- ja paikallistasolla.
Brysselin suomalaiset aluetoimistot yhdessä Kuntaliiton kanssa järjestivät viikolla myös perinteisen yhteisen iltatilaisuuden Suomen EU-edustustolla. Tilaisuudessa puhuivat MEP Elsi Katainen ja aluepolitiikasta vastaavan komission varapuheenjohtaja Raffaele Fitton kabinetin jäsen Niina Pautola-Mol. Tilaisuus kokosi eri alueiden toimijoita yhteen ja tarjosi mahdollisuuden vaihtaa näkemyksiä ajankohtaisista EU-asioista.
