Unionin tila 2026: Eurooppa käännekohdassa – strateginen omavaraisuus, kilpailukyky ja innovaatiot

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti vuosittaisen EU:n linjapuheensa parlamentin täysistunnossa 16.9. Tänä vuonna puheessa nousivat esiin kilpailukyky ja innovaatiot, turvallisuus ja energiaomavaraisuus sekä tekoäly ja ilmastonmuutos. Lisäksi huomiota on herättänyt von der Leyenin avaus koskien Kanadaa ja sen mahdollinen EU:n liitännäisjäsenyys.

Unionin tila -puheesta on tullut odotettu, paljon mediahuomiota keräävä tapahtuma, jonka sisältö herättää runsaasti keskustelua jo ennen puheen pitämistä. Puheessa esitellään unionin tämänhetkisiä haasteita sekä tulevan vuoden painopisteitä.

Eurooppa tarvitsee innovaatioita

”Tärkein prioriteettimme on saada Euroopan talous nopeaan nousuun”, totesi von der Leyen puheessaan. Avainsanana puheen talousosuudessa olikin nopeus, oli kyseessä sitten luvitus, sähköverkkoliitäntä tai rahoituspäätös. Hän nimesi nämä merkittäviksi tekijöiksi yritysten sijoittautumispäätöksiin. Tällä hän viittasi Eurooppaa vaivanneeseen ilmiöön, jossa suuret yritykset karkaavat Euroopan ulkopuolisille markkinoille. Komissio aikookin esittää uutta aloitetta lupaprosessien nopeuttamiseksi. Aloite liittyy von der Leyenin II-komission laajempaan yksinkertaistamistavoitteeseen, joka on ollut keskeinen prioriteetti komission kilpailukykypolitiikassa.

Puheessaan von der Leyen nimesi eurooppalaiseksi menestystarinaksi suomalais-puolalaisen teknologiayritys ICEYE:n, jonka perustajat, suomalainen Pekka Laurila ja puolalainen Rafał Modrzewski olivat paikan päällä Strasbourgissa. ICEYE on erikoistunut satelliittiteknologiaan ja erityisesti tutkasatelliitteihin. Teknologiaa käytetään maanpuolustuksessa ja esimerkiksi Ukraina on sen avulla jäljittänyt Venäjän sotakalustoa. Lisäksi teknologiaa käytetään mm. merialueiden valvontaan sekä luonnonkatastrofien vaikutusten arviointiin.

Tekoäly nimettiin puheessa yhdeksi aikamme käännekohdista. Von der Leyenin mukaan EU:n on yhdistettävä voimansa tekoälyn kehittämisessä erityisesti Kanadan ja Iso-Britannian kanssa. Tekoäly on hyödyllinen esimerkiksi terveydenhuollossa, mutta sen on oltava ihmislähtöistä. Komissio aikoo esittää vielä kuluvana vuonna Quality Jobs Act -aloitteen, joka mahdollistaa koulutuksen ja työmarkkinoiden pysymisen teknologisen kehityksen kyydissä.

Helleaallot ja ilmastonmuutos aloitteiden vauhdittajina

Puheessa kehystettiin Eurooppaa piinanneet tuhoisat maastopalot ja poikkeuksellisen korkeat lämpötilat ilmastonmuutoksen traagisiksi seurauksiksi. Von der Leyen linjasi, että Eurooppa voi, sen pitää ja se tulee pysymään sen ilmastotavoitteissa. “Kyseessä ei ole valinta ilmastonmuutoksen hillitsemisen tai siihen sopeutumisen välillä. Molempia tarvitaan ja niiden on tuettava toisiaan”, hän totesi. Ilmastonmuutoksen ympärille rakentui linjapuheessa useita konkreettisista ehdotuksia.

Komissio aikoo julkaista ensi kuussa pitkään odotetun ilmastoresilienssipaketin. Komissio aikoo myös esittää uuden ilmastovakuutusallianssin perustamista sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien vahinkojen kattavuuden laajentamiseksi. Muita konkreettisia esityksiä olivat esimerkiksi toimintasuunnitelman helleaaltojen varalle, vesi- ja ruokaturvaa koskeva aloite sekä eurooppalaisen palontorjuntayksikön perustaminen maastopalojen varalle. Von der Leyen lupasi myös, että EU tulee tukemaan eurooppalaisia maanviljelijöitä ilmastonmuutoksen aiheuttamissa haasteissa.

Puolustus ja turvallisuus vahvasti esillä

Puolustus sekä Euroopan geopoliittiset haasteet nousivat vahvasti esiin puheessa. Euroopan kohtaamiksi uhkiksi nimettiin muun muassa droonit, hybridioperaatiot sekä disinformaatio. Von der Leyen puhui myös demokratian tulevaisuuden uhkakuvista ja nosti esimerkkeinä ääriajattelun nousun EU:n sisällä sekä ulkoapäin tulevat vaikuttamiskampanjat. Puheessa nämä teemat nivoutuvat yhdeksi laajaksi kokonaisuudeksi turvallisuuskehyksen alle ja puheen voidaankin ajatella käsitelleen turvallisuutta kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.

Suurin konkreettinen turvallisuuspoliittinen avaus puheessa oli uuden Euroopan turvallisuusneuvoston perustaminen. Kyseessä olisi foorumi, johon voisi osallistua myös EU:n läheisiä kumppaneita, kuten Ukraina, Iso-Britannia, Norja ja Kanada. Von der Leyen kertoi EU:n vahvistavan turvallisuusyhteistyötään myös Naton kanssa. Tähän liittyy uusi European Instrument for Strategic Enablers -väline, jonka tarkoituksena on kehittää Euroopan yhteistä ja modernia puolustuslogistiikkaa tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa. Lisäksi von der Leyen totesi Euroopan tarvitsevan uuden turvallisuusstrategian, joka vastaisi paremmin nykypäivän uhkiin, kuten hybridioperaatioihin ja kyberhyökkäyksiin. Hän teki puheessaan myös avauksen Euroopan omasta ”artikla neljästä” eli Emergency Security Protocol -mekanismista.

Ukrainan kohdalla puheen voidaan katsoa olleen retorisesti vahva, mutta sisällöllisesti melko varovainen. Von der Leyen korosti puheessaan Ukrainan humanitaarista ja sotilaallista tukemista ja nykyisten Venäjä-pakotteiden jatkamista, mutta uusia esityksiä ei puheessa juuri ollut. Hän nosti esille tuoreen Freya-hankkeen, jossa ohjuspuolustusjärjestelmiä kehitetään Euroopassa yhdessä Ukrainan kanssa. Tarve omalle teknologialle ja riippuvuuksien vähentämiselle olikin tärkeä teema Ukrainaan liittyen.

Viime vuoden Unionin tila -puheessaan von der Leyen herätti keskustelua koventuneella Israel-kritiikillään. Myös tämän vuoden puheessaan hän arvosteli sitä, etteivät EU:n jäsenvaltiot vieläkään ole vastanneet yhtenäisesti Israelin laittomiin siirtokuntiin.

Irti strategisista riippuvuuksista

Puheessa näkyi myös vahvasti huoli Euroopan geopoliittisista riippuvuuksista. Von der Leyen muistutti, että EU:n kauppa Kiinan kanssa on miljardi euroa alijäämäinen joka päivä. Erityisesti huolta aiheutti EU:n riippuvuus kriittisistä raaka-aineista. Puheessa kriittiset raaka-aineet kehystettiin ennen kaikkea turvallisuuskysymyksiksi, ja von der Leyen sanoikin ponnekkaasti, että asiassa ei ole kyse vain teollisuudesta vaan myös itsenäisyydestämme ja turvallisuudestamme. Hänen mukaansa lähiaikoina tullaan perustamaan kriittisten raaka-aineiden saatavuutta edistävä eurooppalainen yhteisö (European Corporation on Critical Raw Materials).

Myös korkeat energian hinnat ja erityisesti fossiilisen tuontienergian aiheuttamat kustannukset saivat näkyvästi tilaa puheessa. Von der Leyenin mukaan tilanne Hormuzinsalmella osoitti Ukrainan sodan tavoin, kuinka riippuvuudella fossiilisesta tuontienergiasta voi olla hyvin kalliit seuraukset. Hän kertoi, että konfliktin alkamisen jälkeen se on tuottanut EU:lle ylimääräisiä kuluja noin 90 miljardia euroa. Hän esitti kunnianhimoisesti, että EU:n oman puhtaan energian, eli uusiutuvan- ja ydinenergian, tuotanto on tuplattava vuoteen 2040 mennessä.

Kanadasta EU:n liitännäisjäsen?

Paljon keskustelua medioissa on herättänyt von der Leyenin Kanadan mahdollinen EU:n liitännäisjäsenyys. On kuitenkin epävarmaa, mitä tämä käytännössä tarkoittaisi ja miten suhde Kanadaan eroaisi esimerkiksi EU:n suhteesta Iso-Britanniaan tai Norjaan. Von der Leyenin käyttämä termi liitännäisjäsen tuli monille yllätyksenä, sillä siitä ei tiettävästi ole käyty keskusteluja ennakkoon jäsenmaiden kanssa. Kanadan pääministeri Mark Carney seurasi puhetta paikan päältä Strasbourgista. Kanadalla on omat motiivinsa yhteistyön tiivistämiseen EU:n kanssa eikä kiristynyt suhde Yhdysvaltoihin ole niistä vähäisin.

Merkittävää on, että Yhdysvallat jäi puheessa hyvin vähälle huomiolle. Yhdysvaltoihin viitattiin epäsuorasti, kun von der Leyen korosti, ettei liitto Kanadan kanssa ole suunnattu ketään vastaan. Lisäksi Grönlannin tilanne sai puheessa näkyvän maininnan sen alkupuolella, kun von der Leyen mainitsi sen esimerkkinä tilanteesta, jossa Eurooppa on puolustanut yhteisiä etujaan. Puheen jälkeen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi EU:ta uusilla tulleilla, mikäli Kanadan liitännäisjäsenyys toteutuisi.

Muita nostoja

Puheessa nousivat esiin myös muuttoliike, demokratian puolustaminen ja sosiaalinen media. Von der Leyen viittasi paljon otsikoissa olleeseen Ceutan tilanteeseen ja ilmoitti uudesta European Emergency Response Framework -mekanismista poikkeuksellisia muuttoliiketilanteita varten.

Lisäksi hän varoitti disinformaatiosta ja valevideoista, puolusti hyvin painokkaasti naisten oikeuksia sekä nosti esiin Euroopan kohonneet asumiskustannukset ja komission juuri julkaistun kohtuuhintaista asumista koskevan säädöksen. Vuonna 2027 tulee kuluneeksi 10 vuotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Merkkivuoden kunniaksi järjestetään huippukokous, jossa käsitellään pilarin periaatteiden vahvistamista.

Von der Leyen esitteli myös uuden EU KIDS ACT -aloitteen, joka julkaistiin heti puhetta seuraavana päivänä. Sen tavoitteena on kiristää alaikäisten sosiaalisen median käyttöä koskevia sääntöjä. Sosiaalinen media kiellettäisiin alle 13-vuotiailta ja kohdennettuja rajoituksia sosiaalisen median käytölle olisi aina 18 ikävuoteen saakka.

Aluepolitiikka tai kaupunkien rooli ei tullut puheessa vahvasti esiin, ja puhe painottuikin suuriin geopoliittisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin. Turun ja Varsinais-Suomen kannalta kiinnostavimpia esityksiä olivat innovaatioihin, tutkimus- ja yritystoimintaan sekä ilmastoon liittyvät aloitteet. Ilmastokestävyys, vesi, puhdas energia ja tekoäly esimerkiksi terveydenhuollossa ovat mielenkiintoisia teemoja, jotka koskettavat olennaisesti myös Turun aluetta.

Puheessa mainitut komission tulevat aloitteet:

• European Corporation on Critical Raw Materials
• European Heatwave Plan
• European Water initiative
• European Firefighting Fleet
• Quality Jobs Act
• European Care Deal
• European security strategy
• European Security Council
• Emergency Security Protocol
• European Security Council
• European Instrument for Strategic Enablers
• European Emergency Response Framework
• Pact against Gold-Plating
• Banking Package
• Climate Resilience Framework
• Climate Insurance Alliance
• Mediterranean Youth Skills and Jobs Initiative
• EU Kids Act
• Digital Fairness Act
• Congress of Europe
• Marraskuussa julkaistavat tekoälyaloitteet viidelle sektorille
• Ehdotukset lupaprosessien nopeuttamiseksi