Uuden komission työ alkaa
Uusi komissio aloittaa työnsä joulukuun alussa Euroopan parlamentin äänestettyä sen hyväksymisestä Strasbourgin täysistunnossa 27.11. Mitä on odotettavissa uuden lainsäädäntökauden aluksi?
Ursula von der Leyenin kakkoskomissio pääsee aloittamaan työnsä 1.12. alkaen kuukausien poliittisen väännön jälkeen. Euroopan parlamentti äänesti marraskuun täysistunnossa komissiokollegion hyväksymisen puolesta suhteellisen selkein luvuin (370 puolesta, 282 vastaan ja 36 tyhjää). Äänestystulos on kuitenkin heikko siinä mielessä, että se merkitsee uuden komission alhaisinta kannatuslukemaa (54 %) sitten vuoden 1993, jolloin parlamentti sai oikeuden äänestää komissiokollegion hyväksymisestä. Alhainen kannatus johtuu siitä, että ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1999 parlamentti ei hylännyt ketään yksittäistä komissaariehdokasta kuulemisten jälkeen, vaan päätyi kompromissiratkaisuun.
Komission 100 ensimmäisen päivän keskeiset aloitteet:
- puhtaan teollisuuden suunnitelma
- valkoinen kirja Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta
- visio Euroopan elintarvike- ja maatalouspolitiikan tulevaisuudesta.
Kompromissin takana on kova poliittinen kädenvääntö, joka näkyi ja kuului erittäin voimakkaasti parlamentin marraskuun alkupuolella järjestetyissä kuulemisissa. Polemiikin keskiössä olivat Italian komissaariehdokas Raffaele Fitto (ECR) sekä Espanjan komissaariehdokas Teresa Ribera (S&D). Parlamentin keskustavasemmisto vastusti laitaoikeistoa edustavan Fitton valintaa, kun taas EPP asetteli kapuloita Riberan rattaisiin. Riberaa syytettiin Valencian tuhoisten tulvien huonosta hoidosta, minkä suhteen Riberalla nähtiin olevan poliittinen vastuu Espanjan varapääministerinä. Myös Unkarin ehdokas Olivér Várhelyi (Patriootit) oli parlamentin vasemmistoryhmien syynissä. Parlamentin suurin ryhmä EPP sai kuitenkin tahtonsa läpi, ja tarvittava enemmistö komission taakse löytyi.
EPP on tällä lainsäädäntökaudella entistäkin keskeisemmässä asemassa. Perinteisen suuren koalition (EPP, S&D, Renew ja tarvittaessa myös vihreät) sijaan EPP saattaa entistä useammin tähyillä laitaoikeistoa edustavan ERC:n puoleen. Tämä toteutui nyt komission valinnan suhteen: siinä missä von der Leyen sai heinäkuun äänestyksessä taakseen suuren koalition tuen, nyt tämä ns. ”cordon sanitaire” rikkoontui osan ECR:n ryhmästä äänestäessä komissiokollegion puolesta, kun taas osa demareista ja vihreistä äänesti sitä vastaan. Nähtäväksi jää, minkälaisia koalitioita vaalikauden edetessä tulemme parlamentin sisällä näkemään.
Kilpailukykykompassi uuden komission työn keskiössä
Komission tulevasta agendasta on saatu viitteitä von der Leyenin heinäkuussa esittelemien poliittisten linjausten sekä komissaarien toimeksiantokirjeiden kautta. Uuden komission työn keskiössä tulee olemaan EU:n kilpailukyvyn kehittäminen sekä turvallisuuden vahvistaminen.
Von der Leyen valotti komission tulevia aloitteita puheessaan Euroopan parlamentille ennen komissiokollegion valintaa. Seuraavien viiden vuoden aikana komission toiminta tulee keskittymään ns. kilpailukykykompassiin, joka perustuu Draghin raportin kolmen pilarin varaan:
- innovaatiokuilun kiinnikurominen suhteessa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin
- yhteinen suunnitelma hiilestä irtautumisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi
- turvallisuuden vahvistaminen ja riippuvuuksien vähentäminen.
I-pilarin keskiössä ovat mm. start-upien ja scale-upien tukeminen. Henna Virkkusen salkkuun kuuluvat digitaali- ja pioneeriteknologiat sekä teknologisen suvereniteetin edistäminen ovat tässä suhteessa erittäin keskeisessä asemassa.
II-pilarin ykkösaloite on puhtaan teollisuuden suunnitelma, jonka komissio tulee julkaisemaan 100 ensimmäisen päivän kuluessa. Sen tavoitteena on edistää teollisuuden viherryttämistä, vähentää päästöjä sekä alentaa energian hintaa. Eurooppalaisen autoteollisuuden tulevaisuus nousi keskeiseksi puheenaiheeksi parlamentin kuulemisissa, ja tätä varten käynnistetään von der Leyenin johdolla strateginen dialogi sidosryhmien kanssa.
III-pilarin tavoitteena on vahvistaa EU:n taloudellista suvereniteettia esimerkiksi kriittisten raaka-aineiden toimitusketjujen varmistamisen kautta. Keskeinen aloite on 100 ensimmäisen päivän aikana julkaistava valkoinen kirja Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta. Samoin Niinistön raporttiin perustuvan valmiusunionin kehittäminen on tässä suhteessa keskiössä.
Kolmen pilarin varaan rakentuva kokonaisuus vaatii uudenlaista politiikka-alojen koordinaatiota, mikä tulee näkymään mm. uudenlaisessa EU-budjettirakenteessa. Uusi budjetti tulee von der Leyenin sanoin olemaan yksinkertaisempi, fokusoidumpi sekä joustavampi. Myös EU-lainsäädäntöä tullaan perkaamaan, ja lähiaikoina tiedossa on uusi omnibus-lainsäädäntö.
Alueiden suhteen von der Leyen totesi haluavansa alueiden ja yhteisöjen olevan mukana muokkaamassa yhteistä politiikkaa. Hän myös korosti sitä, että on tärkeää antaa alueille niiden ansaitsema poliittinen merkitys. Miten tämä konkreettisesti huomioidaan koheesiopolitiikan tulevaisuutta koskevassa keskustelussa, se jää nähtäväksi.
Lue lisää
Politicon uutisia: