Varautumisunionistrategia parantamaan EU:n kriisinsietokykyä
Komissio julkaisi 26.3. varautumisunionistrategian. Strategian tavoitteena on vahvistaa Euroopan valmiuksia ehkäistä ja vastata kriiseihin tehokkaasti.
EU:n uusi varautumisunionistrategia pohjautuu presidentti Sauli Niinistön viimevuotiseen raporttiin Euroopan siviili- ja sotilasvalmiuden vahvistamisesta. Niinistön raportissa tunnistettiin kaksi selkeää haastetta EU:n nykyisessä valmiudessa: selkeän koko EU:n laajuisen suunnitelman puuttuminen erilaisten uhkien varalta sekä EU:n heikko valmius koota resurssit koordinoidusti yhteen. Raportti sisälsi myös lukuisia suosituksia Euroopan siviili- ja puolustusvalmiuden edistämiseksi.
Uuden varautumisstrategian tavoitteena onkin luoda kriisinkestävä EU, joka pystyy ennakoimaan ja vastaamaan uhkiin niiden luonteesta tai alkuperästä riippumatta. Strategia perustuu koko yhteiskunnan läpileikkaavaan ajattelutapaan, jossa kaikki yhteiskunnan toimijat osallistuvat kriiseihin varautumiseen Euroopan laajuisesti.
Strategia koostuu seitsemästä painopistealueesta:
1. Ennakointi
- Vahvistetaan EU:n kykyä tunnistaa ja analysoida riskejä ja uhkia jo varhaisessa vaiheessa.
- Parannetaan ennakkovaroitusjärjestelmien toimintaa.
2. Yhteiskunnallisten toimintojen suojaaminen
- Varmistetaan, että terveydenhuolto, liikenne ja tietoliikenne sekä muut yhteiskunnan keskeiset palvelut toimivat myös kriisitilanteissa.
- Parannetaan kriittisten laitteiden ja materiaalien varastointia.
- Parannetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kriittisten luonnonvarojen, kuten veden, saatavuutta.
3. Kotitalouksien varautuminen
- Kannustetaan eurooppalaisia kotitalouksia varautumaan kriisitilanteisiin, kuten hankkimaan 72 tunnin kotivara häiriötilanteen varalle.
- Lisätään tietoisuutta valmiudesta koulujen ja EU:n uuden valmiuspäivän kautta.
4. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö
- Perustetaan julkisen ja yksityisen sektorin välinen valmiustyöryhmä.
- Laaditaan yritysten kanssa hätätilaprotokollat, joilla varmistetaan keskeisten materiaalien, tavaroiden ja palvelujen saatavuus.
5. Siviili- ja sotilasviranomaisten yhteistyö
- Järjestetään EU:n laajuisia valmiusharjoituksia, joissa mukana ovat puolustusvoimat, pelastuspalvelu, poliisi, terveydenhuolto.
- Edistetään kaksikäyttöisiin tuotteisiin kohdistuvia investointeja.
6. Tehokkaampi kriisitoimien koordinointi
- Perustetaan EU:n kriisikeskus parantamaan EU:n nykyisten kriisinhallintarakenteiden välistä koordinointia.
7. Strategiset kumppanuudet
- Vahvistetaan yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden, kuten Naton, kanssa rajat ylittävien uhkien torjumiseksi.
- Kehitetään strategisia kumppanuuksia sotilaallisen liikkuvuuteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan, kyberturvallisuuteen ja uusiin teknologioihin liittyen.
Mitä seuraavaksi?
Varautumisunionistrategian tiedonannon liitteessä luetellaan noin 60 keskeistä toimea, jotka on määrä toteuttaa seuraavien kahden vuoden aikana. Uutta lainsäädäntöä on mahdollisesti tulossa varautumisunionistrategiaan liittyen. Ennen kaikkea komissio keskittyy kuitenkin varmistamaan, että valmiusnäkökulma on läsnä kaikessa EU:n politiikassa.