Varsinais-Suomeen 6,6 miljoonaa euroa uutta Horisontti Eurooppa -rahoitusta
Varsinais-Suomeen on saatu EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusta nykyisen ohjelmakauden alusta toukokuuhun 2025 mennessä yhteensä yli 100 miljoonaa euroa 172 hankkeeseen ja 45 eri toimijalle.
Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto laatii säännöllisesti maakunnallisen katsauksen EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen saannosta. Uusimmat tiedot perustuvat Euroopan komission Horisontti-tietokantaan (tilanne 23.5.2025) ja Business Finlandin tilastoihin (12.2.2025).
Viimeisten kuuden kuukauden aikana eli joulukuun 2024 ja toukokuun 2025 välisenä aikana varsinaissuomalaiset toimijat ovat saaneet yli 6,6 miljoonaa euroa 12 uuteen hankkeeseen. Edellisellä tarkastelujaksolla, helmi- ja joulukuun 2024 välisenä aikana, varsinaissuomalaiset toimijat saivat noin 30 miljoonaa euroa 41 uuteen hankkeeseen.
Uusissa hankkeissa on useita Turun yliopiston Marie Skłodowska–Curie-tutkijaliikkuvuusapurahoja (MSCA) sekä kolme Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) myöntämää tukea, jotka ovat erittäin kilpailtuja ja arvostettuja huippututkimuksen rahoitusmuotoja.
ERC-hankkeissa Turun yliopisto tutkii muun muassa digitaalisen demokratian innovaatioita (ADDI), nuorten yksinäisyyttä ja mielenterveyttä (DWELL) sekä kiusaamisen ilmiöiden monimuotoisuutta (SHADES).
MSCA-hankkeissa käsitellään muun muassa sosiologista analyysiä työllisyyden epävarmuuden vaikutuksista perheisiin (INSEQU), uusiutuvaa energiaa ja vetytaloutta saarilla (M4IEMA) sekä innovatiivisia valoa säteileviä materiaaleja (PLAS-PHOLEDs).
Lisäksi Pilari II:n (Globaalit haasteet ja teollisuuden kilpailukyky) alaiset kansainväliset tutkimus- ja innovaatiotoimet tuovat alueelle laajoja, monitieteisiä hankkeita. Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen IMPROVE PRETERM -hanke keskittyy ennenaikaisesti syntyneiden lasten elinikäisen hyvinvoinnin parantamiseen yhdistämällä havainnointitutkimusta ja kliinisiä kokeita. Turun yliopisto on puolestaan kumppanina VTT:n koordinoimassa BIOMAPS-hankkeessa, jossa kehitetään bioälykkäitä, monikäyttöisiä biopohjaisia polymeerimateriaaleja teollisuuden tarpeisiin.
Korkeakoulut maakunnan suurimpia Horisontti-rahoituksen saajia
Korkeakoulut ovat maakunnan suurimpia Horisontti-rahoituksen kotouttajia yli 69 miljoonan euron kokonaissummalla, eli nykyisellä ohjelmakaudella lähes 70 % rahoituksesta on tullut turkulaisille korkeakouluille. Turun yliopiston osuus tästä merkittävä, sillä 57 % kaikesta Varsinais-Suomeen tulleesta Horisontti-rahoituksesta on Turun yliopiston hankkeita.
Turun yliopisto on kuudentena Suomen eniten Horisontti-rahoitusta saavista organisaatioista ja seitsemäntenä eniten ohjelman yhteishankkeista rahoitusta saaneista organisaatioista.
Varsinaissuomalaisten yritysten osuus maakuntaan tulleesta Horisontti Eurooppa -rahoituksesta on reilu 20 %. Maakunnan kymmenen suurimman tuensaajan joukossa Horisontti-rahoituksen määrässä mitattuna ovat Brinter AM Technologies, TM System Finland, Comptek Solutions, Awake.AI ja Cadmatic.
Lähes puolet Varsinais-Suomen Horisontti-rahoituksesta on ohjelman Globaalit haasteet ja teollisuuden kilpailukyky -pilarin kansainvälisistä yhteishankkeista. Yli 40 % on saatu Huipputason tiede -pilarista ja lähes 10 % Innovatiivinen Eurooppa -pilarista.
Kansallinen ja maakunnallinen vertailu
Business Finland julkaisee säännöllisesti tietoja Suomen osallistumisesta Horisontti Eurooppa -ohjelmaan. Viimeisimpien eli helmikuun 2025 tilastojen mukaan Suomeen on saatu yhteensä 1,232 miljardia euroa Horisontti Eurooppa -rahoitusta, mikä on 2,8 % koko ohjelmasta jaetusta rahoituksesta.
Jäsenvaltioiden välisessä vertailussa Suomi on 12. sijalla rahoituksen kotiuttamisen suhteen, mm. muiden Pohjoismaiden eli Ruotsin, Norjan ja Tanskan jälkeen. Suomalaisten toimijoiden onnistumisprosentit (21,3 % osallistumisista ja 19,5 % hakemuksista) ovat EU-keskiarvoa (19,8 % osallistumisista ja 16,3 % hakemuksista) hieman korkeammat.
Varsinais-Suomen saanto on 7,41 % Suomen Horisontti Eurooppa -rahoituksesta. Maakunnallisessa vertailussa Varsinais-Suomi sijoittuu kolmanneksi Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen.
