Varsinais-Suomeen ennätyksellisen paljon EU-rahoitusta vuonna 2023
Varsinaissuomalaiset toimijat saivat lähes 73 miljoonaa euroa vuonna 2023 alkaneisiin EU-hankkeisiin. Summa lähes kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Yhteensä 398 hankkeeseen osallistui kaikkiaan 241 eri toimijaa Varsinais-Suomesta. Suurimpia yksittäisiä tuensaajia olivat alueen korkeakoulut ja erityisesti Turun yliopisto, jonka osuus koko Varsinais-Suomen EU-rahoituksesta oli lähes 35 %. Nousu johtuu erityisesti EU:n kilpailluista erillisohjelmista saadun rahoituksen kasvusta.
Varsinais-Suomen EU-rahoitusselvityksiä on laadittu vuodesta 2016 alkaen ensin Varsinais-Suomen liiton ja vuodesta 2019 alkaen Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston toimesta. Nyt tehty selvitys on siis vuorossaan jo kahdeksas maakunnan vuosittaista EU-rahoitusta kartoittava selvitys.
Vuosi 2023 on Varsinais-Suomen EU-rahoituksen huippuvuosi – maakuntaan saatiin yhteensä 72,7 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Vuosien 2016–2022 aikana EU-rahoitusta on tullut alueelle keskimäärin 36,8 miljoonaa euroa vuosittain. Heikoimpana vuonna 2017 rahoitusta tuli 22,1 miljoonaa euroa. Vuosittaiset erot johtuvat pitkälti siitä, kuinka hyvin EU:n erittäin kilpailluista erillisohjelmista on pystytty kotiuttamaan rahoitusta. Vuonna 2023 varsinaissuomalaiset toimijat, erityisesti Turun yliopisto, onnistuivat saamaan suuria rahoituksia mm. Horisontti Eurooppa -ohjelmasta.
Varsinais-Suomeen saatu EU-rahoitus vuosina 2016-2023, © Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto
Eniten rahoitusta EU:n erillisohjelmista
Suurin selittävä tekijä Varsinais-Suomen EU-rahoituksen kasvulle vuoden 2023 osalta on siis EU:n erillisohjelmista saadun rahoituksen kasvu. 64 % rahoituksesta eli 46,5 miljoonaa euroa tuli näistä ohjelmista, erityisesti tutkimus- ja innovaatiotoimia rahoittavasta Horisontti Eurooppa -ohjelmasta (yli 33 miljoonaa euroa). Erillisohjelmista saatu rahoitus on kasvanut huomattavasti edellisistä vuosista. Esimerkiksi vuonna 2022 erillisohjelmista saatiin 27 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 16,9 miljoonaa euroa.
Kasvua selittää myös Interreg-ohjelmista saatu rahoitus. Nykyisen 2021–2027 rahoituskauden Interreg-ohjelmat pääsivät alkamaan toden teolla vasta vuoden 2023 puolella. Kun vuonna 2021 Interreg-ohjelmista rahoitettiin neljä hanketta (546 000 euroa) ja vuonna 2022 kaksi hanketta (105 000 euroa), vastaavasti vuonna 2023 pyörähti käyntiin 29 Interreg-hanketta, joiden yhteenlaskettu EU-rahoitus oli yli 10 miljoonaa euroa.
Rahoituksen ja hankkeiden lukumäärän jakautuminen ohjelmatyypeittäin, © Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto
Suurimpina tuensaajina korkeakoulut
Edellisvuosien tapaan vuonna 2023 eniten rahoitusta saivat alueen korkeakoulut. Suurin EU-rahoituksen kotiuttaja oli Turun yliopisto yli 25 miljoonan euron osuudellaan, josta suurin osa on Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusta. Turun yliopiston osuus koko Varsinais-Suomen EU-rahoituksesta oli siis lähes 35 %. Turun yliopisto oli mukana kaikkiaan 53 EU-hankkeessa, Turun ammattikorkeakoulu 55 hankkeessa, Åbo Akademi 15 hankkeessa ja Novia-ammattikorkeakoulu puolestaan neljässä hankkeessa.
Tarkasteltaessa hankkeiden lukumääriä, eniten hankeosallistumisia on yrityksillä. Tältä osin tulee kuitenkin huomioida se, että maaseuturahaston hankkeet vuonna 2023 olivat lähes yksinomaan yritystukihankkeita, kun siitä yleensä rahoitetaan myös muita toimijatyyppejä. ELY-keskukset tekivät virallisia hankepäätöksiä vasta vuoden 2024 puolella, minkä takia vain osa maaseuturahaston hankkeista alkoi vuonna 2023. Maaseuturahastosta rahoitettiin yhteensä 63 hanketta, joista 60:ssä rahoitus meni yritykselle.
Rahoituksen jakautuminen ja hankkeisiin osallistuneiden organisaatioiden jakautuminen toimijatyypeittäin, by © Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto
Korkeakoulujen lisäksi kymmenen suurimman tuensaajan joukkoon nousivat Turun kaupunki, Business Turku, Varsinais-Suomen liitto sekä muutama alueen yritys: Cadmatic Oy, Awake.AI Oy sekä Valmet Automotive EV Power Oy. Turun kaupunkikonsernin hankkeita oli yhteensä 30, joista 16 Turun kaupungin ja 12 Business Turku Oy:n hankkeita.
Rahoituksen jakautuminen organisaatioille, © Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto
Kymmenen suurimman hankkeen joukossa oli kahdeksan Horisontti Eurooppa -hanketta ja kaksi Erasmus+-hanketta. Turun yliopisto oli kymmenestä suurimmasta hankkeesta mukana kahdeksassa.
Varsinais-Suomen alueen projektien saama rahoitus, © Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto
Yleistä EU-rahoitusselvityksen laatimisesta
Varsinais-Suomen EU-rahoitusselvityksessä on huomioitu EU:n aluetukirahoitus (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto), maaseuturahaston tuet, alueiden väliset yhteistyöohjelmat (ns. Interreg-ohjelmat) sekä suoraan Euroopan komissiolta haettavien ns. erillisohjelmien tuki. Selvityksessä ei huomioitu EU:n suoria maataloustukia.
Selvityksessä tarkasteltiin hankkeita, joissa varsinaissuomalainen toimija on mukana joko koordinaattorina tai hankepartnerina. Näin ollen selvityksessä eivät näy hankkeet, joiden rahoitusta ei ole kohdistettu suoraan varsinaissuomalaisille toimijoille, mutta jotka kuitenkin hyödyttävät aluetta. Esimerkkinä tällaisista hankkeista ovat ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston hankkeet, joissa toimet kohdistuvat Turkuun tai Varsinais-Suomeen, mutta EU-rahoitus on maksettu kansalliselle KEHA-keskukselle. Näitä hankkeita oli vuonna 2023 kolme kappaletta: Merivalvonnan järjestäminen Pohjanlahdella 2, Koulutus- ja valvontaviranomaisten osallistuminen yhteisvalvontaan sekä Valvonnan tietojärjestelmät, koordinointi.
Rahoitusselvityksen on pääosin toteuttanut Eurooppa-toimiston kevään 2024 harjoittelija Katariina Niskanen. Selvitys on tehty avoimia tietokantoja hyödyntäen sekä sähköpostitiedusteluilla. Tarkastelluista rahoitusohjelmista tiedot on saatu lähes kaikista vuonna 2023 alkaneista hankkeista. Selvitys ei ole täysin kattava, mutta se antaa kuitenkin hyvän kuvan Varsinais-Suomen EU-hankerahoituksen kokoluokasta ja yleisimmistä teemoista.