Varsinais-Suomeen lähes 40 miljoonaa euroa EU-rahoitusta vuonna 2021 alkaneisiin hankkeisiin

Kaikkiaan vuonna 2021 alkaneita EU-hankkeita oli 333 ja niihin osallistui 256 varsinaissuomalaista toimijaa. Suurimpia yksittäisiä tuensaajia olivat alueen korkeakoulut ja Turun satama. Turun kaupunki sai EU-rahoitusta yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston laatima selvitys on järjestyksessään kuudes maakunnan vuosittaista EU-rahoitusta kartoittava selvitys.

EU-rahoituksen määrä lisääntyi selvästi vuodesta 2020

Varsinais-Suomeen saatiin vuonna 2021 alkaneisiin EU-hankkeisiin yhteensä lähes 40 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna EU-rahoitussaanto lisääntyi lähes 11,7 miljoonalla eurolla. Nousun taustalla on selkeästi kaksi syytä: EU:n koronatoimiin liittyvän aluetukirahoituksen määrän kasvu sekä erillisohjelmista, erityisesti Horisontti 2020 -ohjelmasta, saadun rahoituksen kasvu.

Tarkastellulla ajanjaksolla EU-rahoituksen määrä on vaihdellut eri vuosina, ja keskimäärin EU-rahoitusta on tullut alueelle 34,8 miljoonaa euroa vuosittain. Huippuvuotena 2018 Varsinais-Suomeen tuli 52,7 miljoonaa euroa EU-rahoitusta, kun taas heikoimpana vuotena 2017 rahoitusta saatiin 22,1 miljoonaa euroa. Vuosittaiset erot johtuvat pitkälti siitä, kuinka hyvin EU:n erittäin kilpailluista erillisohjelmista on pystytty kotiuttamaan rahoitusta.

Eniten rahoitusta saatiin EU:n erillisohjelmista

Suurin osa eli 57 % vuonna 2021 alkaneiden hankkeiden rahoituksesta tuli EU:n erillisohjelmista, erityisesti tutkimus- ja innovaatiotoimintaa rahoittavasta Horisontti 2020 -ohjelmasta. Myös aluetukirahoituksen määrä kasvoi vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna merkittävästi: kun vuonna 2020 aluetukia saatiin reilu 4 miljoonaa euroa, oli vastaava luku vuonna 2021 lähes 13 miljoonaa euroa (33 % kaikesta EU-rahoituksesta). Yksi syy tähän on vuonna 2021 käyttöön otettu REACT-EU-väline (Recovery Assistance for Cohesion and the Territories of Europe), josta jaettiin ylimääräistä tukea koronapandemiasta kärsineille alueille. Tämä näkyi erityisesti yritystukien määrän kasvuna. Interreg-ohjelmien pientä osuutta vuoden 2021 osalta selittää EU:n ohjelmakauden vaihtuminen, minkä takia ohjelmien varat oli jo pitkälti sidottu aikaisemmilla hakukierroksilla.

Aikaisempien vuosien tapaan lukumäärällisesti eniten hankkeita rahoitettiin EU:n aluetukirahastoista sekä maaseuturahastosta ja sen alaisista Leader-ohjelmista. Maaseuturahaston hankkeiden osuus kokonaisrahoituksesta oli kuitenkin vain reilu 9 %.

Hankkeiden keskimääräinen tuki oli 101 964 euroa hanketta kohden. Ohjelmien välillä on kuitenkin suurta vaihtelua. Esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmassa hanketukien keskiarvo oli lähes 570 000 euroa, kun taas maaseuturahaston tukien keskiarvo oli noin 30 000 euroa.

Suurimpina tuensaajina korkeakoulut ja yritykset

Eniten rahoitusta saivat korkeakoulut ja yritykset, joiden saama rahoitus oli yli 80 % koko rahoituspotista. Yrityksillä ja korkeakouluilla oli myös eniten osallistumisia hankkeisiin. Yritys- ja yhdistystoimijat osallistuivat kuitenkin keskimäärin pienempiin hankkeisiin ja korkeakoulut puolestaan TKI-hankkeisiin.

Edellisvuosien tapaan Turun alueen korkeakoulut olivat vuoden 2021 suurimpien tuensaajien kärjessä. Eniten rahoitusta vuonna 2021 alkaneisiin hankkeisiin sai Turun yliopisto (10,1 miljoonaa euroa; 42 hanketta). Toiseksi eniten rahoitusta sai Turun ammattikorkeakoulu (5,1 miljoonaa euroa; 33 hanketta). Kolmannelle sijalle sijoittui Åbo Akademi (3,1 miljoonaa euroa; 15 hanketta) ja neljännelle sijalle ylsi Turun satama yhdellä hankkeella, joka sai rahoitusta 2,1 miljoonaa euroa. Kymmenen suurimman tuensaajan joukkoon mahtui myös alueen yrityksiä.

Kymmenen suurimman hankkeen joukossa oli kahdeksan Horisontti 2020 -hanketta, yksi EU:n LIFE-ympäristöohjelman hanke sekä yksi liikenneinfrastruktuureja rahoittavasta Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettu hanke.

Suurimman hanketuen sai Biodiversea LIFE IP -hanke, joka on Suomen suurin yhteistyöhanke Itämeren luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Turun ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi ovat mukana hankkeessa yhteensä yli 2,5 miljoonan euron rahoituksella.

Toiseksi suurin oli Turun yliopiston lasten psykiatrian professori André Souranderin saama Horisontti 2020 -ohjelman alainen ERC Advanced Grant -rahoitteinen DIGIPARENT -hanke. Sen tarkoituksena on luoda digitaalinen koulutusalusta vanhemmille, joiden lapset kärsivät käyttäytymisongelmista. Hanke sai lähes 2,5 miljoonan euron rahoituksen.

Kolmanneksi suurin on Turun sataman uudistamiseen liittyvä hanke, jolle myönnettiin Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta yli 2 miljoonaa euroa.

Yleistä EU-rahoitusselvityksen laatimisesta

Varsinais-Suomen EU-rahoitusselvityksessä on huomioitu EU:n aluetukirahoitus (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto), maaseuturahaston tuet, alueiden väliset yhteistyöohjelmat (ns. Interreg-ohjelmat) sekä suoraan Euroopan komissiolta haettavien ns. erillisohjelmien tuki. Selvityksessä ei huomioitu EU:n suoria maataloustukia. Selvitys ei myöskään sisällä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettuja hankkeita, sillä nämä hankkeet ovat tämän hetken tiedon mukaan alkaneet vasta vuoden 2022 puolella ja tulevat siten näkymään vasta ensi vuoden rahoitusselvityksessä.

Selvityksessä tarkasteltiin hankkeita, joissa varsinaissuomalainen toimija on mukana joko koordinaattorina tai hankepartnerina. Näin ollen selvityksessä eivät näy hankkeet, joiden rahoitusta ei ole kohdistettu suoraan varsinaissuomalaisille toimijoille, mutta jotka kuitenkin hyödyttävät aluetta. Esimerkki tällaisesta hankkeesta on Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettu Kupittaa–Turku-ratahanke, jonka kehittämiseen Väylävirastolle myönnettiin 6,3 miljoonaa euroa rahoitusta vuonna 2021.

Vuosi 2021 oli EU:n 2021–2027-ohjelmakauden ensimmäinen, joten se osui monien rahoitusohjelmien osalta taitekohtaan. Monissa hankkeissa rahoitus olikin saatu jo vuoden 2020 puolella eli edellisen ohjelmakauden kassasta. Toisaalta esimerkiksi Interreg-ohjelmien edellisen ohjelmakauden varat oli pitkälti jo käytetty, eivätkä uuden ohjelmakauden rahoitushaut päässeet vielä alkamaan vuoden 2021 puolella. Uudesta ohjelmakaudesta johtuen rahoitusohjelmien tietokantoja päivitettiin vasta kevään ja kesän mittaan, mikä hidastutti osaltaan rahoitusselvityksen tekemistä.

Varsinais-Suomen EU-rahoitusselvityksiä on laadittu vuodesta 2016 alkaen ensin Varsinais-Suomen liiton ja sittemmin Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston toimesta. Nyt tehty selvitys on siis vuorossaan jo kuudes. Rahoitusselvityksen on pääosin toteuttanut Eurooppa-toimiston kevään 2022 harjoittelija Salli Heiskanen ja viimeistellyt syksyn 2022 harjoittelija Helmi Andersson. Selvitys on tehty avoimia tietokantoja hyödyntäen sekä sähköpostitiedusteluilla. Tarkastelluista rahoitusohjelmista tiedot on saatu lähes kaikista vuonna 2021 alkaneista hankkeista. Selvitys ei ole täysin kattava, mutta se antaa kuitenkin hyvän kuvan Varsinais-Suomen EU-hankerahoituksen kokoluokasta ja yleisimmistä teemoista.

Lue lisää:

Powepoint-esitys vuoden 2021 rahoitusselvityksestä

Lisätietoja:

Saara Nuotio-Coulon
Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto
+32 498 103 271
saara.nuotio-coulon@turku.fi