Varsinais-Suomeen yli 38 miljoonaa euroa EU-rahoitusta vuonna 2022 alkaneisiin hankkeisiin

Vuonna 2022 alkaneita EU-hankkeita oli 352 ja niihin osallistui 212 eri toimijaa Varsinais-Suomesta. Suurimpia yksittäisiä tuensaajia olivat alueen korkeakoulut ja yritykset. Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston laatimaa selvitys on seitsemäs maakunnan vuosittaista EU-rahoitusta kartoittava selvitys.

Vuosien 2016–2022 aikana EU-rahoitusta on tullut Varsinais-Suomeen keskimäärin 36,8 miljoonaa euroa vuosittain. Vuosittaista vaihtelua on jonkin verran: huippuvuonna 2018 Varsinais-Suomeen tuli EU-rahoitusta 52,7 miljoonaa euroa, kun taas vuonna 2017 summa jäi 22,1 miljoonaan euroon. Vuosittaiset erot johtuvat pitkälti siitä, kuinka hyvin EU:n erittäin kilpailluista erillisohjelmista on pystytty kotiuttamaan rahoitusta.

Taulukko 1: Varsinais-Suomeen saatu EU-rahoitus vuosina 2016-2022

Eniten rahoitusta EU:n erillisohjelmista

Suurin osa eli 72 % vuonna 2022 alkaneiden hankkeiden rahoituksesta tuli EU:n erillisohjelmista, erityisesti tutkimus- ja innovaatiotoimia rahoittavasta Horisontti Eurooppa -ohjelmasta. Myös lukumäärällisesti eniten hankkeita saatiin EU:n erillisohjelmista. Aikaisempiin tarkasteluvuosiin verrattuna EU:n erillisohjelmista saatiin rahoitusta entistä useampaan hankkeeseen.

Tuloksissa näkyy vielä uuden rahoituskauden alku. Esimerkiksi Interreg Central Baltic – ja Interreg Europe -ohjelmien rahoituskauden ensimmäiset hankkeet ovat alkaneet vasta vuoden 2023 puolella. Aluekehitystukia saatiin noin 5 miljoonaa euroa, mutta kaikkia vuodelle 2022 suunniteltuja hankkeita ei ole pystytty aloittamaan EURA21-järjestelmän käyttöönoton viivästymisen takia.

Suurimpina tuensaajina korkeakoulut ja yritykset

Edellisvuosien tapaan eniten rahoitusta saivat korkeakoulut ja yritykset, yhteensä 80 % koko rahoituspotista. Yrityksillä ja korkeakouluilla oli myös eniten osallistumisia hankkeisiin.

Kymmenen suurimaan tuensaajan kärjessä olivat edelleen Turun alueen korkeakoulut, minkä lisäksi listalla oli joukko alueen yrityksiä. Erityisen ilahduttavaa oli se, että listalta löytyy kaksi Euroopan innovaationeuvoston erittäin kilpaillun Accelerator-rahoituksen saanutta yritystä. TM System Finland Oy:n SuperDryer™-projektissa yhtiö kehittää kuitumassojen skaalautuvaa kuivausjärjestelmää, joka tekee sellun, lietteen ja kierrätystekstiilikuidun kuivatuksesta päästöttömämpää ja energiatehokkaampaa. Comptek Solutions kehittää puolestaan uutta puolijohdeteknologiaa, joka auttaa esimerkiksi mikroledien tehokkuuden parantamisessa sekä tuotantokustannusten pienentämisessä. Lue lisää Turku Business Regionin uutisesta, 9.2.2022.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on rahoitettu myös isoja hankekokonaisuuksia. Pargas Telefon Ab- Paraisten Puhelin Oy toteuttaa useita kuituhankkeita, joilla parannetaan tiedonsiirtoyhteyksiä saaristossa. Vehmaalla sijaitsevan Biopir Oy:n hankkeessa keskitytään puolestaan biometaanin tuotannon kehittämiseen.

Taulukko 2: 10 suurinta varsinaissuomalaista EU-tuensaajaa vuonna 2022

Kymmenen suurimman hankkeen joukossa oli seitsemän Horisontti-hanketta, yksi Life-hanke, yksi Erasmus+-hanke ja yksi maaseudun kehittämisohjelman hanke.

Taulukko 3: 10 suurinta varsinaissuomalaista EU-hanketta vuonna 2022

Merkittäviä tukia myös EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä

Tässä selvityksessä on huomioitu ainoastaan ns. tavalliset EU-rahoitusohjelmat. Lisäksi on huomioitava, että Varsinais-Suomeen on saatu lisäksi merkittäviä tukia EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF), joiden jakamisesta ovat vastuussa eri ministeriöt ja valtion virastot. Esimerkiksi Business Finland on myöntänyt vuosina 2021 ja 2022 yli 37 miljoonaa euroa RRF-tukia varsinaissuomalaisille yrityksille ja korkeakouluille. Suomen Akatemian myöntämiä RRF-tukia ovat saaneet Turun yliopisto ja Åbo Akademi yhteensä reilun 3 miljoonan euron edestä vihreän ja digitaalisen siirtymän avainaloille sekä kansallisiin tutkimusinfrastruktuureihin.

Taulukko 4: Business Finlandin varsinaissuomalaisille toimijoille myöntämät RRF-tuet

Yleistä EU-rahoitusselvityksen laatimisesta

Varsinais-Suomen EU-rahoitusselvityksessä on huomioitu 1) EU:n aluetukirahoitus eli Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR), 2) maaseuturahaston tuet, 3) alueiden väliset yhteistyöohjelmat eli Interreg-ohjelmat sekä 4) suoraan Euroopan komissiolta haettavien ns. erillisohjelmien tuki. Selvityksessä ei huomioitu EU:n suoria maataloustukia.

Selvityksessä tarkasteltiin hankkeita, joissa varsinaissuomalainen toimija on mukana joko koordinaattorina tai hankepartnerina. Näin ollen selvityksessä eivät näy hankkeet, joiden rahoitusta ei ole kohdistettu suoraan varsinaissuomalaisille toimijoille, mutta jotka kuitenkin hyödyttävät aluetta.

Varsinais-Suomen EU-rahoitusselvityksiä on laadittu vuodesta 2016 alkaen ensin Varsinais-Suomen liiton ja sittemmin Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston toimesta. Nyt tehty selvitys on vuorossaan jo seitsemäs. Rahoitusselvityksen on pääosin toteuttanut Eurooppa-toimiston kevään 2023 harjoittelija Petteri Mäkitalo ja viimeistellyt EU-erityisasiantuntija Miia Paananen. Selvitys on tehty avoimia tietokantoja hyödyntäen sekä sähköpostitiedusteluilla. Selvitys ei ole täysin kattava, mutta se antaa kuitenkin hyvän kuvan Varsinais-Suomen EU-hankerahoituksen kokoluokasta ja yleisimmistä teemoista.

Lisätietoja:

Saara Nuotio-Coulon, Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston päällikkö
+32 498 103 271, saara.nuotio-coulon@turku.fi