EU:n uusi teknologisen suvereniteetin paketti 

Euroopan komissio julkaisi kesäkuun alussa kauan odotetun teknologisen suvereniteetin paketin, jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan omaa tuotantoa ja vähentää riippuvuuksia puolijohteissa, tekoälyssä, pilvipalveluissa ja avoimessa lähdekoodissa. Tuotantokapasiteetin kasvattamisen lisäksi paketti pyrkii vahvistaman eurooppalaisten teknologioiden käyttöönottoa ja kysyntää. 
 
Nyt julkaistu paketti on osa Euroopan unionin laajempaa pyrkimystä vahvistaa omavaraisuutta ja vähentää riippuvuuksia erityisesti kriittisillä aloilla. Viime vuosien kriisit ovat paljastaneet Euroopan globaalien toimitusketjujen haavoittuvuuden. Teknologiariippuvuuteen havahduttiin EU:ssa konkreettisesti koronapandemian aikana, kun esimerkiksi puolijohteita koskevat toimitusketjut häiriintyivät ja tuonti lakkasi. Tästä huolimatta EU:n omavaraisuutta ei ole merkittävästi pystytty parantamaan, vaan unionin teknologiasta tulee edelleenkin noin 80 % Euroopan ulkopuolelta. Sittemmin geopoliittiset jännitteet ovat lisänneet huolta EU:n teknologiariippuvuudesta Kiinan lisäksi Yhdysvalloista. Teknologiapolitiikan ohella EU on viime vuosina pyrkinyt vahvistamaan omavaraisuuttaan muun muassa energia– ja teollisuuspolitiikan keinoin. 

Saman kehityssuunnan ilmentymiä ovat myös EU:n viimeaikaiset energiaomavaraisuutta, puhdasta teollisuutta ja eurooppalaista kilpailukykyä vahvistavat aloitteet. 
 
Samalla tekoälyn yleistyminen kasvattaa nopean laskentatehon, datakeskusten ja muun infrastruktuurin tarvetta. Komission tavoitteena onkin vahvistaa Euroopan kykyä kehittää, tuottaa ja hyödyntää erityisesti kriittisiä teknologioita omiin tarpeisiinsa. 

Paketin neljä kokonaisuutta  

Teknologisen suvereniteetin paketti koostuu kahdesta säädöksestä ja kahdesta strategiasta, joilla tavoitellaan Euroopan aseman vahvistamista puolijohteissa, tekoälyssä, pilvipalveluissa ja digitaalisessa infrastruktuurissa. 
 

1. Sirusäädös 2.0 
Sirusäädös on paketin keskeinen teollisuuspoliittinen osa ja se rakentuu vuonna 2023 voimaan tulleelle sirusäädökselle, jonka tavoitteena oli vahvistaa eurooppalaista puolijohdeteollisuutta ja houkutella uusia investointeja alalle. Uudessa säädöksessä painopiste laajenee tuotantokapasiteetin kasvattamisesta eurooppalaisen puolijohde-ekosysteemin vahvistamiseen. Säädöksellä esitetään käyttöön otettavaksi uusi tunnus Euroopan vahvoille puolijohdealueille sekä tuettaisiin strategisia investointi- ja tuotantohankkeita. Komissio pyrkii erityisesti lisäämään tekoälyssä tarvittavien kehittyneiden sirujen tuotantoa sekä tiivistämään yhteistyötä valmistajien ja asiakkaiden välillä hyödyntämällä datakeskusten, pilvipalveluiden ja muiden nopeasti kasvavien toimialojen kysyntää. 

2. Pilvipalveluja ja tekoälyä edistävä säädös 
Tavoitteena on kolminkertaistaa Euroopan datakeskuskapasiteetti seuraavien 5–7 vuoden aikana sekä vauhdittaa tekoälyratkaisujen käyttöönottoa. Komissio esittää datakeskusten rakentamisen ja käyttöönoton edellytysten yksinkertaistamista sekä yhteistä EU-kehikkoa pilvipalveluiden ja tekoälyn suvereniteetin arvioimiseksi. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä eurooppalaista laskentakapasiteettia. Taustalla on pyrkimys vähentää riippuvuutta EU:n ulkopuolisista pilvipalvelu- ja tekoälytoimijoista. 

3. EU:n avoimen lähdekoodin strategia 
Strategian tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisten avoimen lähdekoodin ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa erityisesti pilvipalveluissa, tekoälyssä, kyberturvallisuudessa ja puolijohteissa. Avoimella lähdekoodilla tarkoitetaan ohjelmistoja, joiden lähdekoodi on vapaasti tarkasteltavissa, muokattavissa ja hyödynnettävissä. Strategiaan sisältyy toimia avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisöjen ja startup-yritysten tukemiseksi sekä avoimen lähdekoodin käytön edistämiseksi julkishallinnossa. Komissio pyrkii strategialla vähentämään riippuvuutta yksittäisistä teknologiatoimittajista.  Taustalla vaikuttaa myös laajempi eurooppalainen keskustelu riippuvuudesta yhdysvaltalaisiin teknologiayhtiöihin, kuten Microsoftiin, Amazoniin ja Googleen, sekä tarpeesta vahvistaa eurooppalaisia vaihtoehtoja ohjelmistoissa ja pilvipalveluissa. 

4. Energia-alan digitalisaatiota ja tekoälyä koskeva strateginen etenemissuunnitelma 
Tekoälyn ja digitaalisten palveluiden yleistyminen sekä datakeskusten määrän kasvu lisäävät sähkön kysyntää merkittävästi tulevina vuosina. Komission tavoitteena on yhdistää energia- ja digitaalipolitiikka aiempaa tiiviimmin sekä varmistaa, että digitaalisen infrastruktuurin kasvu voidaan toteuttaa kestävällä tavalla. Etenemissuunnitelmassa esitetään muun muassa toimia datakeskusten kestäväksi integroimiseksi energiajärjestelmään sekä tekoälyn hyödyntämiseksi sähköverkkojen ja energiankäytön tehostamisessa. 

Julkiset hankinnat vahvistamaan eurooppalaista kysyntää 

Yksi keskeisistä keinoista eurooppalaisten teknologiaratkaisujen käytön lisäämiseksi on hyödyntää julkisia hankintoja. Komissio pyrkii lisäämään avoimen lähdekoodin käyttöä julkishallinnossa muun muassa hankintaohjeiden avulla sekä tukemalla eurooppalaisten ohjelmistoratkaisujen asemaa markkinoilla.  

Pilvipalveluiden osalta komissio esittää uutta EU-laajuista nelitasoista kriteeristöä, jossa palveluille asetettavat vaatimukset määräytyisivät käsiteltävän datan arkaluontoisuuden perusteella. Mitä kriittisemmästä datasta on kyse, sitä tiukempia vaatimuksia asetettaisiin palvelun eurooppalaiselle omistukselle, hallinnalle ja tietosuojalle. Tiukimmat vaatimukset koskisivat puolustukseen, kansalliseen turvallisuuteen sekä muihin yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin liittyvää dataa.

Euroopan vahvuudet ja heikkoudet 

Teknologisen riippuvuuden aste vaihtelee merkittävästi eri sektoreiden välillä. Vaikka puolijohteissa ja erityisesti kuluttajille suunnatuissa digitaalisissa palveluissa EU on edelleen merkittävästi riippuvainen unionin ulkopuolisista toimijoista, Euroopan vahvuuksia ovat korkeatasoinen tutkimus ja osaaminen, teollinen tuotanto ja laajat sisämarkkinat. Euroopassa on myös vahvaa osaamista erityisesti datakeskusten ja pilvipalveluiden saralla, vaikka yhdysvaltalaiset palveluntarjoajat hallitsevat suurinta osaa Euroopan pilvipalvelumarkkinoista. 
 
Eurooppalaisten teknologiayritysten kasvua ovat kuitenkin hidastaneet muun muassa yhtenäisten pääomamarkkinoiden ja tuotannon skaalaamiseen tarvittavan rahoituksen puute. Tämän lisäksi yritysten toimintaa ja rajat ylittävää laajentumista vaikeuttaa yhtenäisen sääntelykehyksen puute. Näihin sääntelyyn liittyviin haasteisiin komissio on pyrkinyt vastaamaan muun muassa maaliskuussa julkaistulla EU Inc. -ehdotuksella. 
 
Tavoitteille myönteinen vastaanotto 

Teknologisen suvereniteetin paketti on saanut yleisesti myönteisen vastaanoton, mutta samalla sen riittävyyttä on kritisoitu. Eurooppalaisen teknologiateollisuuden kattojärjestö DIGITALEUROPE kuvasi pilvipalveluja ja tekoälyä koskevaa säädöstä hyväksi lähtökohdaksi, mutta korosti, että Euroopan teknologisten valmiuksien vahvistaminen ja noin 800 miljardin euron investointivajeen kurominen umpeen edellyttävät nykyistä voimakkaampia kysyntäpuolen toimia, yhteishankintoja sekä parempia investointiolosuhteita. 
 
Monet asiantuntijat ovat pitäneet pakettia tärkeänä teollisuus- ja investointipolitiikan kannalta, mutta paketin ei katsota yksin riittävän kuromaan umpeen Euroopan takamatkaa suhteessa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Pakettia on myös kritisoitu sille osoitetun rahoituksen vähyydestä verrattuna Yhdysvaltojen mittaviin investointeihin ja Kiinan teollisuustukiin.