Vauhtia teollisuuden vähähiilistämiseen ja eurooppalaisen teollisuuden vahvistamiseen 

Euroopan komissio julkaisi 4.3.2026 kauan odotetun teollisuutta vauhdittavan säädösesityksen, Industrial Accelerator Actin (IAA). Esityksen päätavoitteena on käyttää julkisia hankintoja ja julkisia yritystukijärjestelmiä kysynnän luomiseksi vähähiilisille materiaaleille ja Euroopassa valmistetuille kriittisten teknologioiden komponenteille.  

Nyt esitetty säädös on osa laajempaa EU:n teollisuus- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta (Clean Industrial Deal), jolla EU pyrkii etenemään kohti ilmastotavoitteitaan ja vahvistamaan teollisuuttaan erityisesti kriittisenä pidetyillä sektoreilla.  

Komissio korostaa, että EU:n vahva teollinen pohja ja strateginen autonomia ovat keskeisiä edellytyksiä vihreän siirtymän toteutumiselle ja Euroopan kilpailukyvylle suhteessa keskeisiin kilpailijoihin. Komission mukaan nyt esitetyillä toimilla valmistavan teollisuuden osuutta EU:n bruttokansantuotteesta voitaisiin kasvattaa nykyisestä 14 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Samalla syntyisi uusia teollisia työpaikkoja. 

Julkiset resurssit eurooppalaisen tuotannon ja vähähiilistämisen tueksi 

Toteutuessaan esitys tarkoittaisi, että EU-kynnysarvot ylittävissä julkisissa hankinnoissa tarjoajille pitäisi asettaa uudenlaisia vaatimuksia. Vaatimuksia sovellettaisiin myös yrityksille maksettaviin tukiin ja avustuksiin sekä esimerkiksi sähköajoneuvojen hankintatukiin.  

Esitetyt vaatimukset kootusti: 

• tietyille valmistusprosessiltaan hyvin energiaintensiivisille materiaaleille – teräkselle, betonille ja alumiinille – asetettaisiin vähähiilisyysvaatimus. Esimerkiksi teräksen osalta vaatimus olisi 25 %. 

• tietyille kriittisiksi määritellyille teknologioille asetettaisiin vaatimuksia siitä, miten suuri osa niihin käytettävistä komponenteista on valmistettu Euroopassa (Made in Europe). Tällaisia teknologioita ovat akut, aurinkosähköjärjestelmät, tuulivoimateknologiat, lämpöpumput, vedyn tuotannossa käytettävät elektrolyysilaitteistot ja ydinfissio. Eurooppalaisuuskriteeri ei liittyisi valmistajan omistajatahoon vaan nimenomaan valmistuspaikkaan. 

• sähköajoneuvoille asetettaisiin eurooppalaisuusvaatimuksia, jotka koskivat hankintaketjua, komponentteja ja sitä missä ajoneuvon kokoonpano tapahtuu. 

Esitys ei siis koske kaikkia julkisia hankintoja ja julkista tukea vaan pelkästään tiettyjä materiaaleja ja teknologioita. Tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi materiaalilista voi vielä kasvaa myöhemmissä täydentävissä esityksissä.  Aiemmin julkisuuteen vuotaneissa esitysluonnoksissa mukana olivat myös muovit, jotka puuttuvat nyt julkaistusta esityksestä. Esitys sisältää myös ehtoja, joiden täyttyessä vaatimuksista voitaisiin poiketa, jos esimerkiksi kustannukset kasvavat tai toimitusajat uhkaavat venyä kohtuuttomiksi.  

Uusia rajoituksia kolmansien maiden suorille sijoituksille  

EU haluaa säilyttää asemansa houkuttelevana investointikohteena, mutta myös edellyttää investointien tuottavan lisäarvoa Euroopan taloudelle ja työllisyydelle.  

IIA-esityksen mukaan tiettyjä sektoreita koskeville, yli 100 miljoonan euron suorille sijoituksille voitaisiin asettaa ehtoja, jos sijoittaja tulee maasta, jolla on halussaan yli 40 % markkinaosuus kyseisestä sektorista. Esitys koskee akkuja, sähköajoneuvoja, aurinkosähköjärjestelmiä ja kriittisiä raaka-aineita (kaivannaisia). Ehdot liittyisivät muun muassa eurooppalaisen työvoiman käyttöön, eurooppalaiseen osaomistukseen, arvoketjujen eurooppalaisuusasteeseen ja TKI-panostuksiin Euroopassa. 

Käytännössä markkinaosuuskriteeri tarkoittaa, että ehdot voisivat koskea lähinnä kiinalaisia sijoittajia. EU haluaa estää tilanteen, jossa kiinalainen taho voisi esimerkiksi sijoittaa eurooppalaiseen kokoonpanotehtaaseen ja käyttää siellä pelkästään kiinalaisia komponentteja ja vierastyövoimaa. 

Suorien sijoitusten seurannalle on jo olemassa seurantamekanismi. Sen avulla arvioidaan esimerkiksi sitä, aiheutuuko ulkomaisesta sijoituksesta infrastruktuuriin, kuten satamaan, EU:lle turvallisuusriskiä tai vääristääkö sijoitus markkinoita. IIA-esityksen sisältämät elementit täydentäisivät tätä mekanismia.  

Nopeammat lupaprosessit teollisille investoinneille 

Kolmas esityksen keskeinen osa koskee teollisten investointihankkeiden lupamenettelyjen nopeuttamista. Komission mukaan monet teollisuushankkeet viivästyvät tällä hetkellä monimutkaisten ja hitaiden hallinnollisten prosessien vuoksi. 

IAA ehdottaa yhteisiä lupamenettelyjen periaatteita sekä keskitettyjä asiointipisteitä, joiden avulla yritykset voisivat hoitaa lupa-asioita yhden kontaktipisteen kautta. Tavoitteena on nopeuttaa erityisesti puhtaan teollisuuden tuotantolaitosten rakentamista. 

Esitys herätti polemiikkia jo ennen julkaisuaan 

IAA-esityksen julkaisua lykättiin useaan otteeseen, sillä se herätti jo ennen julkaisuaan kritiikkiä ja pelkoa, että tasapainoilu Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisen ja toisaalta Euroopalle tärkeiden kauppa- ja kumppanuussuhteiden ylläpitämisen välillä epäonnistuu. 

Julkaistu esitys vaikuttaa kuitenkin saaneen varovaisen myönteisen vastaanoton. Komissio onnistui rauhoittelemaan keskeisiä kumppaneitaan vastavuoroisuutta korostamalla. Komission tahtotilana on, että sovellettaessa Made in Europe -vaatimusta maissa, joiden kanssa EU:lla on vapaakauppasopimus, valmistetut komponentit asetetaan samalle viivalle eurooppalaisten kanssa. Ainoastaan Kiina on syyttänyt EU:ta esityksen julkaisun jälkeen räikeästä protektionismista. 

Kritiikkiä esitys on saanut ainakin siitä, että materiaalien vähähiilisyyden määritelmät tullaan esittämään komission myöhemmin antamissa delegoiduissa asetuksissa. Siksi esityksen ilmastovaikutukset ovat vielä osittain kyseenalaiset. Toisaalta esimerkiksi Politico arvioi, että IIA on ”ilmastopolitiikkaa valeasussa” tarkoittaen, että komissio on onnistunut naittamaan teollisuus- ja ilmastopolitiikan tavalla, joka saattaa vakuuttaa myös ilmastotoimiin kriittisesti suhtatuvat tahot.  

Seuraavaksi säädösesitys etenee lainsäätäjien arvioitavaksi. Koska esitys sisältää runsaasti teknisiä määritelmiä ja raja-arvoja, on mahdollista, että sen sisällöt ja painotukset vielä muuttuvat Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyssä huomattavasti.