Siirry sisältöön
Uutiset

Eurooppa-toimisto Varsinais-Suomen asialla

Uutinen on julkaistu alun perin Vakka-Suomen Sanomissa perjantaina 10.4.

Hankeideoiden perustuttava paikalliseen tarpeeseen

Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin yhteinen Eurooppa-toimisto on toiminut Brysselissä Belgiassa jo vuodesta 1998. Kahden vakituisen työntekijän ja yhden harjoittelijan voimin toimiva toimisto palvelee varsinaissuomalaisia toimijoita ajamalla heidän etuaan Euroopan unionissa sekä tarjoamalla tietoa ja tukea esimerkiksi rahoituskysymyksissä.

Tällä hetkellä Eurooppa-toimiston työpöydällä ovat monet Vakka-Suomenkin kannalta tärkeät asiat, kuten EU:n tulevien vuosien aluekehitysrahoitus, Varsinais-Suomen isot liikennehankkeet ja T&K-investoinnit.

– Seuraamme myös uusia teemoja kuten puolustusta, jonka ympärillä on parhaillaan liikettä Vakka-Suomessa. EU-rahoitus puolustusteollisuudelle, tutkimukseen ja kaksoiskäyttöteknologioiden kehittämiseen tulee kasvamaan tulevina vuosina merkittävästi, mikä on mahdollisuus myös Varsinais-Suomelle”, toteaa toimiston päällikkö Saara Nuotio-Coulon.

Eurooppa-toimiston työssä läpileikkaava teema onkin Euroopan unionin seuraava monivuotinen budjetti. Sen käänteitä pyritään seuraamaan ja sisältöön vaikuttamaan.

– Vuosien 2028–2034 rahoituskehyksen sisällöstä neuvotellaan parhaillaan. Neuvottelun tuloksen määrittävät sen, miten ja millaiset rahat Vakka-Suomeenkin valuvat”, toteaa toimiston EU-erityisasiantuntija Essi Virtanen.

Edunvalvontaa tarvitaan myös kansallisella tasolla

– Aluekehitysrahoitusta tarvitaan myös eteenpäin katsovilla ja kehittyvillä alueilla eikä vain geopoliittisista jännitteistä kärsivässä Itä-Suomessa. Pitää huomioida, että esimerkiksi Vakka-Suomen seudun panos Suomen huoltovarmuuteen on kokoaan suurempi.

EU-rahoitus on Eurooppa-toimiston toiminnan ydintä. Toimisto tekee vuosittain Varsinais-Suomen EU-rahoitusselvityksen, josta käy ilmi, minkä verran ja minkälaista rahaa maakuntaan on Euroopan unionin rahoitusohjelmista saatu.

– Vuonna 2024 EU-rahaa tuli maakuntaan yli 55 miljoonaa. Suurimpia rahoituksensaajia ovat korkeakoulut, jotka hyödyntävät esimerkiksi EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa, kertoo Nuotio-Coulon.

Kaupungeista Turku pystyy kokonsa vuoksi hyödyntämään EU-rahoitusta tehokkaimmin, mutta pienemmätkin kunnat ja kaupungit voivat onnistua.

– Esimerkiksi Mynämäen Laurin koulussa on vahvistettu osallisuutta ja demokratiaan kuuluvia perustaitoja Erasmus+-hankkeen avulla.

Eurooppa-toimisto peräänkuuluttaa alueen toimijoilta omaa aktiivisuutta, sillä EU-rahoituksen saamiseksi tulee olla oikeaan aikaan liikkeellä ja tuntea rahoitusohjelmien tavoitteet.

– Jaamme ennakkotietoa tulevasta rahoituksesta ja autamme tarpeeseen sopivien ohjelmien, hakujen ja hankekumppaneiden etsimisessä, Virtanen sanoo.

Hankeideoiden on tultava paikallistasolta ja perustuttava paikalliseen tarpeeseen.

– EU-hankkeet eivät rahoita tavanomaista, jatkuvaa toimintaa, mutta niistä kunta, yritys tai yhteisö voi saada tukea tietyn tarkkarajaisen haasteen ratkaisemiseen tai omien kehittämistavoitteidensa mukaisiin kokeiluihin.

Toimisto pyrkii tiedottamaan tulevista rahoitusmahdollisuuksista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa nettisivuillaan, kuukausittaisessa uutiskirjeessä ja Varsinais-Suomen liiton koordinoimissa verkostoissa. Lisäksi toimiston EU-hankkeet tutuiksi -juttusarja valottaa lukijoilleen, millaisiin hankkeisiin EU-rahoitusta voidaan eri ohjelmista saada.

– Tietoisuutta lisäämällä alueelle voitaisiin saada lisää EU-rahoitusta. Esimerkiksi pienen yritysten TKI-toiminta voi saada ison sysäyksen EU:n aluekehitysrahoituksesta, jota pystyy hakemaan suomeksi ja johon saa neuvontaa Elinvoimakeskukselta, kertoo Nuotio-Coulon.

Tiedottamisessa panostetaan myös alueen kannalta merkittävistä EU-politiikan ja -lainsäädännön kehityksistä uutisoimiseen. Resurssiensa puitteissa Eurooppa-toimisto pyrkii myös auttamaan yhteistyötahojaan esimerkiksi Brysseliin suuntautuvien asiantuntijavierailujen järjestämisessä.