Komissio linjaa sosiaalisen Euroopan seuraavia painopisteitä

Euroopan komissio antoi juuri ennen kesätaukoaan 22.7. tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Tiedonannossa komissio vahvistaa uudelleen sitoutumisensa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin, arvioi sen toimeenpanoa ja linjaa uusia painopisteitä kohti vuotta 2030. Tiedonannossa komissio liittää sosiaalipolitiikan aiempaa vahvemmin kilpailukykyyn. 

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari hyväksyttiin vuonna 2017. Se sisältää 20 periaatetta, joiden tavoitteena on edistää oikeudenmukaisia työoloja, sosiaalista suojelua ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia EU:ssa. Vuonna 2021 julkaistussa toimintasuunnitelmassa nämä periaatteet muutettiin 75 aloitteeksi. Pilari on ohjannut useita EU:n aloitteita, kuten eurooppalaisen lapsitakuun ja vähimmäispalkkadirektiivin valmistelua. Toukokuussa julkaistu sosiaalipolitiikan paketti muodostaa osan pilarin toimeenpanosta. Nyt komissio on julkaissut väliarvion, jossa se arvioi edistymistä ja linjaa uusia painopisteitä kohti vuotta 2030. 

Sosiaalipolitiikka osaksi kilpailukykyä 

Tiedonannossa sosiaalista Eurooppaa perustellaan oikeudenmukaisuuden lisäksi myös kilpailukyvyn, tuottavuuden ja kriisinsietokyvyn edellytyksenä. Komissio argumentoi, että osaajapula, väestön ikääntyminen, vihreä siirtymä, geopoliittinen epävarmuus ja tekoäly tekevät sosiaalisista investoinneista talouspolitiikkaa. Samoin nimenomaan laadukkaisiin työpaikkoihin – eikä pelkästään työllisyyteen – panostamista perustellaan tuottavuudella ja kilpailukyvyllä. Kilpailukyvyn vahvistaminen on von der Leyenin toisen komission tärkeimpiä prioriteetteja. 

Komission julkaisema tiedonanto ei ole uusi toimintasuunnitelma tai suuri uusi sosiaalipoliittinen avaus, vaan ennen kaikkea suunnanmääritys. Sosiaalipolitiikka pyritään sovittamaan kilpailukyky-, turvallisuus- ja varautumiskeskusteluun.  

Elinkustannukset, tekoäly ja eriarvoisuus uusia painopisteitä 

Toimintasuunnitelman tavoitteiden etenemisestä esitetyn arvion mukaan edistyminen on ollut epätasaista. Työllisyysaste Euroopassa on noussut 76,1 prosenttiin ja EU on edelleen suhteellisen lähellä vuoden 2030 tavoitetta (78 %). Lisäksi kaikki vuoden 2021 toimintasuunnitelman 75 aloitetta on komission mukaan toteutettu. Näkyvimmiksi saavutuksiksi nostetaan lapsitakuu, vähimmäispalkkadirektiivi, palkka-avoimuusdirektiivi ja eurooppalainen hoivastrategia. 

Osa tavoitteista ei kuitenkaan ole edennyt halutulla tavalla. Esimerkiksi lapsiperheköyhyyden vähentämisen edistyminen on hidasta. Samoin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on vähentynyt vain 3,5 miljoonalla, tavoitteen ollessa 15 miljoonaa. Myös osaamisen kehittämisessä edistyminen on ollut hitaampaa. Vain 39,5 prosenttia aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen (tavoite 60 prosenttia) ja vain noin 60 prosentilla eurooppalaisista on digitaaliset perustaidot (tavoite 80 prosenttia). 

Komissio tunnistaa kolme aihealuetta, jotka vaativat kiireellisesti lisähuomiota. Komission mukaan eurooppalaisten suurin huoli nykyisin ovat elinkustannukset. Esimerkiksi asumisesta on tullut akuutti haaste erityisesti kaupungeissa, minkä vuoksi tarve sosiaaliselle asuntotuotannolle on kasvanut. Asumiseen liittyen valmisteilla on kohtuuhintaista asumista koskeva säädös. Lisäksi komissio käynnistää EU:n työmarkkinaosapuolten kuulemisen mahdollisista toimista sellaisten henkilöiden tukemiseksi työelämään, joilla on merkittäviä työllistymisesteitä. Komissio aikoo myös ensi vuonna esittää eurooppalaisen hoitoa ja hoivaa koskevan ohjelman (European Care Deal), jolla vastataan erityisesti pitkäaikaishoidon työvoimaan liittyviin haasteisiin. 

Toisena uutena prioriteettina esiin nostetaan tekoäly, jonka vaikutuksiin työmarkkinoille halutaan varautua, mutta jonka potentiaalia halutaan hyödyntää. Komissio aikoo perustaa korkean tason asiantuntijaryhmän arvioimaan tekoälyn vaikutuksia työmarkkinoihin. 

Kolmantena esiin nostetaan eriarvoisuus ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Eriarvoisuus horjuttaa sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja heikentää EU:n pitkän aikavälin kestävyyttä, innovointi- ja kilpailuvalmiuksia ja väestörakennetta.  Tavoitteena on esittää uusi EU:n nuorisostrategia sekä hyväksyä ammatillisen koulutuksen strategia. Lisäksi tavoitteena on tarjota kohdennettua tukea erityisesti pk-yrityksille palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanossa. Myöhemmin tänä vuonna komissio aikoo esittää myös laadukkaita työpaikkoja koskevan säädöksen (Quality Jobs Act), joka voisi kattaa koulutuksen, työehdot ja algoritmipohjaisten johtamisjärjestelmien yleistymisen.  

Tiedonannon merkitys 

Tiedonannossa korostetaan aiempien sitoumusten toimeenpanoa ennen uusien aloitteiden käynnistämistä. Nyt esitetty tiedonanto ei sisällä velvoittavia säädöksiä tai uutta rahoitusta, mutta se antaa käsityksen komission painopisteistä. Tulevat lainsäädäntöaloitteet sekä seuraavan rahoituskauden rahoitusratkaisut tulevat määrittämään sitä, millä tavalla ja miten vahvasti nyt esitettyihin tavoitteisiin pyritään. 

Turun ja Varsinais-Suomen kannalta tiedonanto on kuitenkin myönteinen. Turun ja Varsinais-Suomen näkökulmasta komission tiedonannon teemat ovat hyvin ajankohtaisia ja tärkeitä. Alueella tavoitellaan samaan aikaan kestävää kasvua, osaajien saatavuutta, työpaikkojen lisääntymistä ja hyvinvointierojen kaventamista. Turun strategisissa tavoitteissa korostuvat erityisesti hyvinvointi- ja alueellisten erojen kaventaminen, osaaminen ja työllisyys, työ- ja toimintakyky, kohtuuhintainen asuminen sekä tekoälyn ja datan vastuullinen hyödyntäminen palveluissa ja kaupungin kehittämisessä. Varsinais-Suomen strategiassa samoja tavoitteita täydentävät kilpailukyky, resilienssi, elinikäinen oppiminen ja älykkäät ratkaisut.