Nopeat junayhteydet Pohjoismaiden yhdistäjänä -tilaisuuden antia

Scandria Alliance ja Varsinais-Suomen liitto järjestivät 17.4. webinaarin Pohjoismaita yhdistävistä tulevaisuuden liikennehankkeista. Tilaisuuden keskiössä olivat kiinteä länsiyhteys Turun ja Tukholman välillä sekä Tukholman ja Oslon yhdistävä uusi nopeampi raideyhteys. Euroopassa liikenteen isot megahankkeet ovat jo pitkään olleet arkipäivää – olisiko nyt Pohjolan vuoro?

Connecting Europe and the Nordic Capitals by high-speed rail -webinaarin kokosi yhteen 50 aiheesta kiinnostunutta asiantuntijaa. Tilaisuus oli osa Scandria Alliance Talks -webinaarisarjaa, ja sen moderoi Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Jyri Arponen.

Tilaisuuden aluksi kuultiin Euroopan komission liikennepääosaston Martin Zeitlerin alustus komission viime marraskuussa julkaisemasta suurnopeusjunaverkkosuunnitelmasta. Suunnitelman tavoitteena on vauhdittaa keskeisten eurooppalaisten kaupunkialueiden välisiä nopeita junayhteyksiä vuoteen 2040 mennessä. Esimerkiksi Turun ja Helsingin välinen Länsirata-hanke on osa suurnopeusjunaverkkoa.

Turun ja Tukholman välisen kiinteän yhteyden sosioekonomiset hyödyt

Turun kaupungin elinkeinojohtaja Vesa Palander esitteli joulukuussa 2025 valmistunutta Nordic Capitals Railway – Yhdistyneempi Pohjola, vahvempi Eurooppa -raporttia, jossa visioidaan Helsingin, Tukholman ja Oslon yhdistävää suurnopeusjunayhteyttä.

Palander toi erityisesti esiin hankkeen sosioekonomisia hyötyjä. Pohjoismaiset pääkaupungit yhdistävä kiinteä yhteys muodostaisi toteutuessaan merkittävän talousalueen, joka toisi yhteen 7,3 miljoonan asukkaan metropolialueet ja jonka yhteenlaskettu BKT olisi yli 455 mrd euroa. Kiinteä yhteys merkitsisi myös työssäkäyntialueen laajenemista sekä mahdollistaisi pohjoismaisten huippututkimuslaitosten entistä vahvemman yhteistyön ja näin vahvistaisi tuottavuuden kasvupotentiaalia. Tällä hetkellä yli 35 % Ruotsin, Norjan ja Suomen TKI-investoinneista on keskittynyt hankkeen kattamalle alalle.

Pohjoismaiset pääkaupungit yhdistävä junahanke on merkittävä myös geopoliittisesta näkökulmasta. Itä–länsi-yhteyksiä parantava hanke mahdollistaisi joukkojen siirtämisen Atlantilta Suomeen nykyistä nopeammin. Se myös parantaisi Suomen huoltovarmuutta – tällä hetkellä 97 % Suomen ulkomaankaupasta liikkuu meriteitse, mikä tekee Suomen tilanteesta erittäin haavoittuvaisen.  

Palander vertasi Nordic Capitals Railway -hanketta jo valmistuneisiin tai rakentamisvaiheessa oleviin megaprojekteihin, kuten Kööpenhaminan ja Malmön yhdistävään Öresundin siltaan, Saksan ja Ruotsin yhdistävään Fehmarnbelt-tunneliin, Rail Balticaan tai Alppien halki kulkevaan Gotthard-tunneliin. Palander herätteli yleisöä kysymällä, olisiko nyt Pohjoismaiden vuoro.

Koska hanke on vielä visiovaiheessa, on hankkeen kustannuksia ja hyötyjä vielä vaikea arvioida tarkasti. Hintalappu tulee nousemaan useisiin kymmeniin miljardeihin. Samaan aikaan on muistettava, että isojen liikenneinfrahankkeiden sosioekonomiset hyödyt näkyvät pidemmällä ajanjaksolla seuraavien vuosikymmenten ja -satojen aikana. Tarkempia tietoja Turku-Tukholma-yhteyden toteuttavuudesta tullaan saamaan Väyläviraston selvityksen myötä (lisätietoja Varsinais-Suomen liiton uutisesta).

Oslon ja Tukholman välinen nopea junayhteys vähentäisi merkittävästi lentoliikennettä

Oslo-Stockholm 2.55 -suunnitteluyhtiön toimitusjohtaja Jonas Karlsson nosti faktat pöytään: Tukholman ja Oslon välinen junayhteys kestää tällä hetkellä yli 5,5 tuntia, ja ainoastaan 12 % kahden kaupungin välisistä matkoista tehdään junalla. Suurin osa eli 88 % kaupunkien välisestä liikennöinnistä tapahtuu lentäen. 18 päivittäistä yhteyttä ja 1,4 miljoonaa vuosittaista matkaa kertovat omaa kieltään – lentoyhteys on maailman 20:ksi vilkkain.

Tukholman ja Oslon välisen nopean junayhteyden valmistelu aloitettiin Ruotsin Trafikverketin selvityksen myötä vuonna 2017. Toteutettavuustutkimus valmistui puolestaan vuonna 2022. Selvityksessä todetaan, että nopealla junayhteydellä olisi merkittäviä matka-aikaan ja ympäristöön liittyviä hyötyjä. Sen suosituksena oli yhteyden jatkoselvitysten tekeminen sekä Ruotsin ja Norjan viranomaisyhteistyön aloittaminen. Koko yhteysväli nostettiin osaksi Skandinavia-Välimeri-käytävää uudessa, vuonna 2024 voimaan astuneessa TEN-T-asetuksessa.

Tällä hetkellä työn alla on mm. Örebron ja Karlstadin välillä oleva Nobel-rata. Oslo-Sthlm 2.55 -yhtiö selvittää parhaillaan yhteyden eri linjausvaihtoehtoja omassa pilottihankkeessaan, jonka odotetaan valmistuvan tämän vuoden syksyllä. Nobel-rata voisi olla valmis liikennöitäväksi aikaisintaan vuonna 2035. Toinen keskeinen rataosuus on rajayhteys, joka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi korotetulla rataosuudella. Tämä yhteys voitaisiin toteuttaa vuoteen 2041 mennessä.

Tahtotilaa Pohjolan nopeiden junayhteyksien luomiselle on. Nyt tarvitaan investointeja, jotta visioista voisi tulla todellisuutta.