Turku ja Varsinais-Suomi lausuivat ehdotuksesta EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi 

Eduskunnan suurelle valiokunnalle jättämissään lausunnoissa Turku ja Varsinais-Suomi nostavat esiin aluekehitysrahoituksen oikeudenmukaiseen jakautumiseen, alueiden erityispiirteiden huomioimiseen ja paikallisen kilpailukyvyn vahvistamiseen liittyviä huomioita. Molemmat peräänkuuluttavat Suomelta voimakasta edunvalvontaa liikennerahoitusmahdollisuuksien turvaamiseksi rahoituskaudella 2028–2034.  

Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto ovat toimittaneet eduskunnan suurelle valiokunnalle lausuntonsa koskien esitystä EU:n vuosien 2028–2034 monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Turku antoi lausuntonsa yhdessä viiden muun suuren suomalaisen kaupungin – Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere ja Oulu – kanssa.  

Voit lukea yhteenvetomme Euroopan komission heinäkuussa antamasta kehysesityksestä ja siihen sisältyviä ohjelmia koskevista esityksistä täältä.  

Vaikuttaminen EU:n seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen on osa kaupungin ja maakunnan edunvalvontatyötä. Rahoituskehys määrittää, kuinka paljon EU-rahoitusta on tulevina vuosina, mihin tarkoituksiin rahoitusta on saatavilla ja miten sitä hallinnoidaan. Kannat, joita Suomi edustaa rahoituskehysneuvotteluissa, määrittää eduskunta. Monimutkaisten neuvotteluiden odotetaan kestävän jopa kaksi vuotta.  

Aluelähtöisyys on avain vaikuttavuuteen 

Varsinais-Suomen liitto painottaa eduskunnan suurelle valiokunnalle antamassaan lausunnossa, että kansallisten ja alueellisten suunnitelmien, joiden kautta aluekehitysresurssit on tarkoitus seuraavalla rahoituskaudella jakaa, tulee olla aluelähtöisiä: ”aluelähtöisyyden tulee olla NRP-suunnitelman keskeisin prioriteetti. Maakuntien liitoilla täytyy kansallisen toimeenpanolain nojalla olla merkittävä ja konkreettinen rooli suunnitelman laatimisessa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa”. 

Liitto painottaa, että Euroopan komission tavoite lisätä EU-rahoituksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voi toteutua vain, jos alueet ovat asettamassa niitä koskevia tavoitteita. Tulosperusteisuuden lisääminen ei myöskään saisi tapahtua pitkäjänteisen kehittämisen kustannuksella. 

Varsinais-Suomen liitto muistuttaa lausunnossaan, että aluekehitysinstrumentteja on Varsinais-Suomessa ja muissa maakunnissa käytetty kilpailukyvyn vahvistamiseen, pienimuotoiseen TKI-toimintaan ja investointeihin. Edunsaajia ovat usein olleet pk-yritykset ja oppilaitokset, erityisesti ammattikorkeakoulut. Kehysesityksen sisältämä uusi kilpailukykyrahasto on tervetullut avaus, mutta liitto suhtautuu epäilevästi siihen, että rahasto, jonka sääntöihin ja edunsaajiin liittyy vielä monia avoimia kysymyksiä, voisi korvata aluekehitysvaroin tehtyä työtä.  

Liitto kannattaa komission esityksen sisältämää ilmasto- ja ympäristötavoitetta, jonka mukaan 43 % alueellisen ja kansallisen suunnitelman rahankäytöstä tulisi tukea ilmasto- ja ympäristötyötä. Se kuitenkin painottaa, että ilmaston ja teollisuuden hiilestä irtautumisen ohella panostuksia tarvitaan myös luonnon kantokyvyn ja monimuotoisuuden vahvistamiseen – huolimatta siitä, että nykyinen LIFE-ohjelma ei komission esityksen mukaan jatkaisi itsenäisenä ohjelmana. 

Liitto ottaa lausunnossaan kantaa myös EU:n maatalouspolitiikkaan: “korostamme, että maatalouteen korvamerkitty rahoitus tulee suunnata aktiivisen ja kehittävän toiminnan tukemiseen ja sinne, missä resurssit tulevat vaikuttavaan käyttöön, tukevat ruokaturvaa, kannattavuutta ja kestävyyttä.” Liitto katsoo, että Saaristomeren valuma-alue pitäisi Suomen kansallisessa ja alueellisessa suunnitelmassa huomioida strategisena eritysalueena, jossa ravinteiden pidättämiseen maaperässä ja ravinnekierron edistämiseen kannustetaan korotetulla tukitasolla. 

Kuutoskaupungit peräänkuuluttavat kaupunkien tarpeiden huomioimista 

Kuutoskaupungit puolestaan korostivat suuren valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kaupunkien innovaatioekosysteemejä ja esittivät, että nykyisen kehyskauden tapaan aluekehitysvaroja pitäisi kansallisessa ja alueellisessa suunnitelmassa ohjata kaupunkien ja niiden ekosysteemien tarpeisiin. Nykyisellä 2021–2027 rahoituskaudella jäsenmaita on velvoitettu ohjaamaan 8 % Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) budjetista kaupungeille. Suomessa tämä on tehty ekosysteemisopimusten kautta.  

Kaupunkien viesti on, että aluekehitystuki nostaa ekosysteemien kypsyysastetta ja vahvistaa niiden valmiuksia hakea EU-rahoitusta erillisrahastoista, kuten Horisontti Eurooppa -ohjelmasta ja uudesta kilpailukykyrahastosta. Ekosysteemien tukeminen siis nostaa Suomen EU-rahoituksen saantoa.  

Kaupungit toivat kuulemisessa esiin toivovansa jatkoa EU:n missioille. Kehysesityksessä missioiden, joiden tarkoitus on ollut ratkoa isoja yhteiskunnallisia haasteita osallistamalla ekosysteemejä, rahoitus on taattu vain vuoteen 2030 asti. Kaupungeilla on hyviä kokemuksia erityisesti niin sanotusta kaupunkimissiosta, johon sitoutuneet kaupungit tavoittelevat ilmastoneutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.  

Liikennerahoitus turvattava  

Sekä Varsinais-Suomen liitto että Turku ovat nostaneet vaikuttamiskärjekseen EU:n liikennerahoituksen turvaamisen suomalaisille liikennehankkeille seuraavalla kehyskaudella. Vaikka komission esityksen mukaan Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) liikennerahoitus olisi kasvamassa, sen käyttökohteet ovat entistä rajatummat ja pitävät sisällään sotilaallisen liikkuvuuden ja rajat ylittävät hankkeet.  

Rajaukset uhkaavat johtaa siihen, että Suomessa EU:n liikennerahoitusta voisi hakea ja saada vain sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin ja kilpailukykymme kannalta keskeiset hankkeet jäisivät ilman rahoitusta muun Euroopan rakentaessa EU-rahalla uusia nopeita yhteyksiä.  

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle toimittamassaan lausunnossa Varsinais-Suomen liitto toivoo Suomen vaativan kehysneuvotteluissa erityisolosuhteidensa tunnistamista: ”Suomen on siis myötävaikutettava siihen, että Suomen osalta rajat ylittäviksi ja siten rahoituskelpoisiksi voitaisiin määritellä kansalliset, eurooppalaiselta lisäarvoltaan merkittävät hankkeet, jotka edesauttavat TEN-T-liikenneverkon valmiiksi saattamista ja linkittyvät TEN-T-kaupunkisolmuihin. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi kansallinen poikkeus, jonka kautta Suomi varmistaisi, että hankkeidemme edellytykset kilpailla liikenteen EU-rahoituksesta ovat tasa-arvoiset suhteessa muihin EU-maihin. Käytännössä muutos parantaisi esimerkiksi TEN-T-verkkoon kuuluvan Länsiradan kelpoisuutta merkittävälle CEF-rahoitukselle, joka keventäisi hankkeen kansallista kustannusosuutta ja parantaisi Suomen kokonaissaantoa.”