Unionin tila 2025: puolustus, taloudellinen turvallisuus ja vetoomus yhtenäisyyden puolesta

Komission puheenjohtajan vuotuinen Uninoin tila -puhe antaa yleiskuvan siitä, mitä EU:ssa tapahtuu ja mihin unioni on menossa. Tämänvuotinen puhe keskittyi Euroopan uudenlaiseen geopoliittiseen tilanteeseen ja toimiin, joilla EU vastaa haasteisiin. Puheenjohtaja von der Leyenin keskeinen sanoma oli, että Eurooppa taistelee vapautensa ja arvojensa puolesta ja että yhtenäisesti toimimalla voimme selvitä haasteista.

Euroopan komission puheenjohtajan syyskauden ensimmäisessä Strasbourgin täysistunnossa pitämästä Unionin tila -puheesta on tullut EU-kuplan vuotuinen kohokohta, jonka sisällöllä spekuloidaan etukäteen ja jota keräännytään katsomaan porukalla Brysselin toimistokomplekseissa. Vielä puhe ei ole niin vahva instituutio, että kaikki eurooppalaiset kerääntyisivät henkeään pidätellen ruudun äärelle sitä seuraamaan, mutta iltauutisiin saattaa päätyä nostoja puheessa tehdyistä avauksista. 

Tänä vuonna suuria täysin uusia avauksia ei kuultu, mikä on ymmärrettävää ottaen huomioon, että nykyinen rahoituskehyskausi lähestyy loppuaan ja kaikki liikkumatila kehyksen marginaaleista on syöty jo moneen kertaan, kun komissio on joutunut keksimään uusia välineitä erinäisiin kriiseihin vastaamiseksi. Lisäksi komission heinäkuussa antama esitys seuraavaksi rahoituskehykseksi sementoi tämän komission vision tulevista askelmerkeistä. Kansallisiin iltauutisiin halki Euroopan päätyikin tällä kertaa erityisesti komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin turhautuminen ja koventunut kieli suhteessa Israelin toimiin Gazan kaistalla. Suomessa eniten huomiota sai puheen puolustuspainotus.  

Unionin tila -puhe on viime vuosina onnistunut vangitsemaan hyvin unionin henkisen tilan – puheen sävystä ja teemoista on voinut päätellä, mikä tulee lähitulevaisuudessa hallitsemaan koko EU-diskurssia. Vuonna 2023 von der Leyen viritti EU:n vihreän kehityksen ohjelman, Green Dealin, uuteen teolliseen asentoon ja Euroopan kilpailukyvystä tuli avainsana. Tämä puolestaan huipentui vuotta myöhemmin julkaistuun Draghin kilpailukykyraporttiin, josta vaikuttaa tulleen EU-politiikan keskeinen opinkappale.  

Nyt, syyskuussa 2025, von der Leynenilla oli puheeseen dramaattinen avaus: Eurooppa käy taistelua vapaudestaan ja itsenäisyydestään globaalien jännitteiden, kriisien, konfliktien ja brutaalin valtakilpailun maailmassa. Meillä ei ole varaa menneen maailman nostalgisointiin ja päättämättömyyteen, kun suurvallat imperialistisine pyrkimyksineen käyvät hegemoniataistelua ympärillämme. Erityisen tumman sävyn viesti sai kontekstistaan: Eurooppa oli herännyt aamulla uutisiin, että Puola oli aamuöisessä sotilasoperaatiossa ampunut alas ilmatilaansa tunkeutuneita venäläisiä lennokkeja.  

Von der Leyen julisti unionin seisovan vankkumattomasti Ukrainan rinnalla ja kertoi uudesta ”Qualitative Military Edge”-ohjelmasta, jonka avulla kehitetään Ukrainan sotilaallisia kyvykkyyksiä. Ohjelma rahoitetaan Ukrainalle myönnettävällä lainalla, jonka vakuutena käytettäisiin ilmeisesti jäädytettyjä venäläisvaroja ilman, että itse pääomaan koskettaisiin – tätä kirjoittaessa rahoitusjärjestelyn yksityiskohdista ei ole vielä tippunut tarkempaa tietoa.  

Von der Leyen kertaisi puheessaan keväällä julkaistun puolustuksen valkoisen kirjan elementit ja harppaukset, joita EU on ottanut varsin lyhyessä ajassa puolustusunionin kehittämiseksi. Tunnustusta saivat erityisesti EU:n itäiset rajamaat, joiden tueksi puheenjohtaja lupasi Eastern Flank Watch -nimisen aloitteen: Euroopan itäiselle ulkorajalle perustetaan ”droonimuuri”. Kyseessä olisi Euroopan oma, itse kehittämä kyvykkyys, jonka tarkoitus olisi havaita ja estää juuri sellaiset Venäjän toimet, joita Puolassa aamuyöstä todistettiin. Von der Leyen lupasi esitellä pian EU:n huippukokoukselle konkreettisen suunnitelman uusista ylirajaisista puolustushankinnoista ja -projekteista. Hän myös lanseerasi ”puolustuksen ohjausjakson” – jatkossa komissio siis antanee jäsenmaille suosituksia puolustuksen kehittämiseen! 

Von der Leyenin puheessaan hahmottamassa taistelussa on monta rintamaa: sotilaallisen puolustuksen pelotteen lisäksi niitä ovat uusien kumppanuuksien rakentaminen kolmansien maiden kanssa, digitaalisen ja teknologisen suvereniteetin vahvistaminen, eurooppalaisten innovaatioiden käyttäminen globaalien haasteiden ratkaisemiseen, energiaomavaraisuus sekä ilmastotavoitteista kiinni pitäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Varsinais-Suomen näkökulmasta mukavia painotuksia olivat kiertotalouden korostaminen ja kutsuhuuto Euroopalle ottaa roolia maailmanlaajuisissa terveyskysymyksissä.  

Tulevissa esityksissään komissio kehottaa suosimaan eurooppalaista aina kun mahdollista: eurooppalaisuuskriteeri (”Made in Europe”) tullaan esimerkiksi lisäämään esitykseen julkisten hankintojen direktiivin uudistamisesta. Lisäksi EU:n kehitysyhteisötyövaroilla rahoitettavaa Global Gateway -infrastruktuuria rakentamaan halutaan eurooppalaiset tekijät. 

Vaikuttaa siltä, että taloudellinen turvallisuus nouseekin von der Leyenin retoriikassa kilpailukyvyn rinnalle. Eurooppa ei ole hylännyt vapaakauppaa – von der Leyen lupasi jatkaa sisämarkkinoiden pullonkaulojen purkamista pääomaamarkkinoita, energiasektoria ja televiestintäalaa koskevilla täsmäesityksillä ja vetosi Mercosur-vapaakauppasopimuksen puolesta – mutta myös puolusti voimakkaasti Yhdysvaltain presidentti Trumpin kanssa taannoin tehtyä kauppadiiliä pakon sanelemaksi ja parhaaksi mahdolliseksi ratkaisuksi. ”En usko tulleihin, tullit ovat veroja”, von der Leyen sanoi, mutta vakuutti, että sopimuksella vältettiin kaaos ja Euroopan tärkeimmän kauppasuhteen kriisiytyminen. Euroopan parlamentista nousevaa kritiikkiä von der Leyen pyrki toppuuttelemaan vakuuttamalla, että Eurooppa pitää aina kiinni lainsäädäntösuvereniteetistaan: valkoisen talon isäntä ei määrittele, miten Eurooppa esimerkiksi säätelee digijättejä.  

Joskus puheissa kiinnostavinta on se, mitä niissä ei mainita. Tämän vuoden Unionin tila -puheessa vähälle huomiolle jäivät esimerkiksi koulutus ja osaaminen, jotka ovat olleet von der Leyenin kakkoskomission eniten esiin nostama sosiaalisen Euroopan teema. Tällä kertaa kansalaisia puhuteltiin linkittämällä toimeentulon epävarmuus ja kasvavat elinkustannukset osaksi Euroopan suurta haastetta, johon vastataan vain vahvistamalla Euroopan teollista pohjaa, kilpailukykyä ja omavaraisuutta sekä torjumalla epäreilua kilpailua. Kaupunkien kannalta kiinnostava seurattava tulee olemaan kohtuuhintaisen asumisen toimintasuunnitelmaa, joka komission on määrä esitellä ennen vuoden loppua. Von der Leyen lupasi “radikaalia” muutosta EU:n asuntopolitiikkaan. Muun muassa valtiontukisäännöksiä tullaan uudelleentarkastelemaan ja lyhyt aikaisesta vuokrauksesta tullaan antamaan lakiesitys.  

Myös aluenäkökulma oli jätetty puheesta pois, mitä saattaa selittää vast’ikään julkaistu esitys vuosien 2028–2034 monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Esityksessä, josta löydät ensianalyysimme täältä, EU:n koheesio- ja aluepolitiikkaa ollaan mylläämässä perusteellisella tavalla uusiksi. Ehkä von der Leyen ei halunnut avata Pandoran lipasta ja provosoida keskustelua aiheesta aivan vielä.  

Von der Leyen omisti puheessaan verrattain paljon aikaa riippumattoman median ja vapaan tiedonvälityksen puolustamiselle. Niiden tuhoaminen on ensimmäinen sivu autoritaarisen johtajan pelikirjassa. Kuin näiden sanojen vakuudeksi, parlamentin äärioikeisto katsoi parhaaksi häiritä Unionin tila -puhetta välihuudoin, jotka näyttivät vain sisuunnuttavan komission puheenjohtajaa.  

Von der Leyen peräänkuulutti puheessaan toistuvasti Euroopan, jäsenmaiden ja myös EU-instituutioiden yhtenäisyyttä. Puhe päättyi korkeaan nuottiin, kun hän lupasi työskennellä yhdessä parlamentin EU-myönteisten ryhmien kanssa yhtenäisen Euroopan puolesta.  

Komission puheenjohtaja siis lähetti puheessaan viestin yhtenäisyydestä, mutta eri asia on, haluttiinko se kuulla. Kuvaavaa on, että heti ensimmäisissä poliittisten ryhmien johtajien reaktiopuheenvuoroissa Eurooppa-myönteisen enemmistön ytimessä olevat keskustaoikeistolainen EPP ja keskustavasemmistolainen S&D päätyivät nokittelemaan toisiaan.  

Tässä kootusti tulevia ohjelmia ja aloitteita, jotka Unionin tila –puheessa mainittiin: 

• Summit of the International Coalition for the Return of Ukrainian Children 
• Qualitative Military Edge 
• Eastern Flank Watch 
• New common defence projects roadmap 
• European Defence Semester 
• European 28th regime (The Savings and Investments Union) 
• Scaleup Europe Fund 
• Battery Booster package 
• Industrial Accelerator Act 
• Long-term trade instrument to succeed the expiring steel safeguards 
• European Anti-Poverty Strategy 
• Grids Package  
• Energy Highways 
• European Affordable Housing Plan 
• EU Housing Summit 
• Small Affordable Cars initiative 
• “Buy European food” campaign 
• Coalition of like-minded countries to reform the global trading system 
• Global Health Resilience Initiative 
• European Democracy Shield 
• European Centre for Democratic Resilience 
• Media Resilience Programme 
• European firefighting hub