Uusi innovaatiosäädös pyrkii lisäämään innovatiivisia julkisia hankintoja
Euroopan komissio julkaisi 9.9. ehdotuksensa eurooppalaisesta innovaatiosäädöksestä. Uuden säädöksen tavoitteena on tukea innovaatioyritysten kasvua EU:ssa sekä vahvistaa niiden kansainvälistä kilpailukykyä. Tähän pyritään kahtalaisin keinoin – toisaalta innovatiivisia julkisia hankintoja edistämällä ja toisaalta kasvuyritysten immateriaalioikeuksien paremman huomioimisen kautta.
EU haluaa pitää kiinni eurooppalaisista startup-yrityksistä
Komission säädösehdotus on osa EU:n kilpailukykykompassia sekä startup- ja scaleup-strategiaa ja se pyrkii vastaamaan EU:n haasteisiin, jotka liittyvät startup-yritysten karkaamiseen EU:n ulkopuolelle. Arvioiden mukaan viimeisen vuosikymmenen aikana EU on menettänyt yli 700 miljardia euroa teknologia-alalta, kun EU:n ulkopuoliset toimijat ovat ostaneet yrityksiä tai yritykset ovat listautuneet unionin ulkopuolelle.
Toinen keskeinen haaste liittyy innovatiivisiin julkisiin hankintoihin. EU:ssa tutkimus- ja kehityshankintojen osuus julkisista hankinnoista on vain 0,6 prosenttia, kun muissa johtavissa talouksissa niiden määrä on 3–5 prosenttia.
Mistä säädöksessä on kyse?
1. Innovatiivisten julkisten hankintojen lisääminen
Säädöksessä esitetään yhtenäistä EU-kehystä julkisille tutkimus- ja kehityshankinnoille. Keskiössä ovat esikaupalliset hankinnat, joissa julkinen toimija voi ostaa tuotekehitystä ja tutkimusta ennen kuin valmis tuote on markkinoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kunta rahoittaa yritystä kehittämään uuden teknologisen ratkaisun omiin tarpeisiinsa. Tavoitteina ovat julkisten hankintojen roolin vahvistaminen innovaatioiden ajajana, markkinoillepääsyn nopeutuminen sekä hankintojen oikeusvarmuuden takaaminen.
Komissio antoi innovaatiosäädöksen yhteydessä myös ehdotuksen suosituksesta koskien sääntelyn testiympäristöjä. Sääntelyn testiympäristöissä yritykset, tutkijat ja julkiset toimijat voivat kokeilla teknologioita, palveluita tai tuotteita valvotussa ympäristössä viranomaisten kanssa. Testiympäristöjen avulla saadaan ymmärrystä siitä, miten sääntely toimii käytännössä. Suosituksella pyritään luomaan EU:hun yhtenäisempi toimintamalli sääntelyn testiympäristöille erityisesti aloilla, joita EU-lainsäädäntö ei vielä tunnista.
2. Immateriaalioikeuksin arvon parempi määrittäminen
Komissio ehdottaa yhteistä kehystä immateriaalioikeuksien arvon tunnistamiseen ja pyrkii näin helpottamaan rahoituksen saamista. Monilla pienen liikevaihdon startup- ja scaleup- yrityksillä on immateriaalioikeuksia eli esimerkiksi patentteja tai ideoita. Näitä hyödynnetään unionin alueella kuitenkin harvoin rahoituksen saamisessa, sillä epämääräisyydet immateriaalioikeuksien arvon mittaamisessa haittaavat investointeja. Yhteisten käytäntöjen on tarkoitus luoda tarvittavat edellytykset startup-yritysten rahoitushaasteiden ratkaisemiseksi.
Säädöksessä luodaan myös digitaalinen markkinapaikka, jonka tarkoituksena on yhdistää immateriaalioikeuksien ostajat ja myyjät sekä tarjota apua yrityksille ideoidensa markkinoille tuontiin.
Komissio arvioi, että innovaatiosäädös toisi yrityksille vuosittain 10,2 miljardia euroa lisää rahoitusta immateriaalioikeuksiin perustuvan rahoituksen ansiosta. Lisäksi julkisiin TKI-hankintoihin osallistuvien yritysten voittojen arvioidaan kasvavan 25,9 miljardilla eurolla vuodessa.
Ehdotuksen vastaanotto
Säädösehdotukseen kohdistuneisiin odotuksiin nähden ehdotusta on pidetty jonkinmoisena lässähdyksenä ja ehdotusta on kritisoitu ennen kaikkea sen hyvin rajoitetusta soveltamisalasta.
Yksi keskeinen kysymys on se, edistääkö nyt annettu säädös innovatiivisten julkisten hankintojen määrää ja edesauttaako se esimerkiksi pienten ja keskisuurten kaupunkien hankintavastaavien työtä. Kysymyksiä on herättänyt myös se, miksi innovatiivisia hankintoja ei sisällytetty samana päivänä julkaistuun julkisia hankintoja koskevaan asetukseen.