Lannoitteita koskevalla toimintasuunnitelmalla kriisitukea viljelijöille ja panostusta omavaraisuuteen

Euroopan komissio julkaisi 19.5. lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman. Suunnitelma tähtää erityisesti korkeista lannoitteiden hinnoista kärsivien viljelijöiden tukemiseen, kotimaisen lannoitetuotannon vahvistamiseen ja tuontiriippuvuuden vähentämiseen. Toimintasuunnitelman taustalla ovat Euroopan riippuvuus teollisesti valmistettujen mineraalilannoitteiden tuonnista sekä lannoitteiden ja niiden valmistukseen tarvittavan energian korkeat hinnat, joita Lähi-idän kriisi on entisestään nostanut. 

Toimintasuunnitelma jakautuu välittömiin tukitoimenpiteisiin ja pidemmän aikavälin toimiin.   

Lyhyen aikavälin toimilla puututaan lannoitteiden saatavuusongelmiin ja korkeisiin hintoihin 

Äkilliset geopolitiikan muutokset ovat vaikeuttaneet lannoitteiden saatavuutta ja nostaneet niiden hintoja. Komission on ennen kesää tarkoitus esittää kohdennettu rahoituspaketti eniten kärsiville eurooppalaisille viljelijöille. Tuki on tarkoitus jakaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) jo olemassa olevien kriisivälineiden kautta. Välittöminä tukitoimina komissio aikoo myös esittää kohdennetun CAP-paketin, joka lisää jäsenmaille joustoa hyödyntää yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmiin sisältyviä tukivälineitä. Lisäksi komissio selvittää lyhyen aikavälin toimia mädätteen käytön helpottamiseksi. 

Pitkän aikavälin tavoitteena eurooppalaisen tuotannon vahvistaminen ja kiertotalouden edistäminen 

Pidemmän aikavälin toimenpiteillä tavoitellaan rakenteellisia muutoksia. Eurooppa on hyvin tuontiriippuvainen epäorgaanisista lannoitteista ja niiden raakamateriaaleista (mm. maakaasu, ammoniakki). Korkeat energiahinnat ja tuotantokustannukset puolestaan vaikuttavat eurooppalaiseen tuotantoon. Toimintasuunnitelma tähtääkin riippuvuuksien vähentämiseen, EU:n lannoiteteollisuuden tukemiseen, tarjonnan monipuolistamiseen ja kestävän ravinteiden hallinnan varmistamiseen.

Keskeinen osa suunnitelmaa on lannoiteteollisuuden vähähiilistämisen nopeuttaminen. Komissio tunnistaa, että esimerkiksi vihreä ammoniakki ja muut vähähiiliset tuotantoratkaisut edellyttävät edelleen merkittäviä investointeja, eikä niiden tuotanto ole vielä kilpailukykyistä fossiilipohjaisiin vaihtoehtoihin verrattuna. Varsinais-Suomessa Naantaliin suunnitteilla oleva Suomen ainoa vihreän ammoniakin tuotantolaitos on hyvä esimerkki strategisesti tärkeästä kehityksestä, jolla uusia vähähiilisiä tuotantoketjuja pyritään käynnistämään. 

Komission tavoitteena on nopeuttaa vähähiilisten, biopohjaisten ja kiertotalouteen perustuvien lannoiteratkaisujen kaupallistamista ja luoda niille kilpailukykyiset markkinat EU:ssa. Biopohjaiset lannoitteet kohtaavat tällä hetkellä useita sääntelyyn ja markkinoilletuloon liittyviä esteitä, kuten pitkiä hyväksymisprosesseja, jätteistä peräisin oleviin lannotteisiin liittyviä sääntelyyn liittyviä pullonkauloja ja epätasaista käyttöönottoa jäsenvaltioiden välillä. Tämän vuoksi komissio aikoo määritellä biopohjaiset lannoitteet ja poistaa niiden käyttöönoton esteitä. 

Osana EU:n biotalousstrategian, kiertotalousstrategian ja jätevesidirektiivien toimeenpanoa sekä tulevaa kiertotaloussäädöstä komissio pyrkii tukemaan orgaanisten ja biopohjaisten lannoitteiden sekä muiden tavanomaisia mineraalilannoitteita korvaavien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Näihin lukeutuvat ravinteiden kierrätys, typen ja fosforin talteenotto, biokaasu- ja biometaaniketjut, mädätteen hyödyntäminen, levämassan jalostus, mikrobipohjaiset ratkaisut ja muut innovatiiviset teknologiat. 

Rahoituksen osalta komissio tunnistaa, että lannoiteala on saanut vähemmän EU-tukea kuin monet muut energiaintensiiviset sektorit. Komissio pyrkii parantamaan alan EU-rahoitus- sekä valtiontukimahdollisuuksia. Komissio myös kannustaa jäsenmaita käyttämään olemassa olevaa rahoitusta, kuten koheesio- ja elpymisvaroja, biokaasu- ja biometaani-investointeihin. Varsinais-Suomessa EAKR-rahoitusta on ohjattu esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevaan Yrityssalon ja Lounais-Suomen Jätehuollon yhteishankkeeseen, jossa pyritään kehittämään biokaasuekosysteemiä. 

Maatalouden osalta komissio valmistelee kansallisia suosituksia tukeakseen jäsenvaltioita niiden kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien valmistelussa. Suositukset voisivat koskea ravinteiden käytön tehostamista sekä maaperän hedelmällisyyttä parantavia ja mineraalilannoitteiden tarvetta vähentäviä maatalouskäytäntöjä, kuten luomuviljelyä, viljelykiertoa, kasvien monipuolistamista, typpeä sitovia kasveja ja maan kasvipeitteisyyden ylläpitämistä. 

Vuoden 2027 toisella vuosineljänneksellä komissio tulee arvioimaan täysin integroitujen epäorgaanisten lannoitteiden sisämarkkinoiden mahdollisuutta muuttamalla lannoiteasetusta. Lisäksi komissio aikoo huomioida lannoitealan kesällä julkaistavassa ehdotuksessa EU:n päästökaupan uudistamiseksi. Tarkoitus on myös vielä tänä vuonna ottaa käyttöön hiiliviljelyn sertifiointimenetelmiä, jotka suosisivat tehokasta lannoitteiden käyttöä ja biopohjaisia sekä vähähiilisiä lannoitteita. 

Lisäksi komissio perustaa lannoitealan yhteistyöfoorumin, EU:n lannoitealan arvoketjukumppanuuden (EU fertilisers value chain Partnership), jossa valmistajat, viljelijät ja jäsenmaat keskustelevat toimitusvarmuudesta, hinnoista ja vihreästä siirtymästä. Tarkoitus on lisätä ennakoitavuutta ja yhteistyötä koko tuotanto- ja toimitusketjussa tilanteessa, jossa markkinat ovat epävakaat ja hinnat heilahtelevat.