EU haluaa olla globaali ilmastojohtaja myös tulevaisuudessa 

Euroopan komissio julkaisi COP30-ilmastokokouksen alla esityksensä EU:n globaaliksi ilmasto- ja energiavisioksi. Visiossa lyövät kättä teollinen kilpailukyky ja ilmastonmuutoksen hidastaminen. EU haluaa olla globaali ilmastojohtaja myös tulevaisuudessa, mutta painottaa entistä enemmän omia etujaan ja vastavuoroisuutta.  

Komission 16.10.2025 esittämää visiota voi hyvällä syyllä pitää alkuvuodesta julkaistun Euroopan puhtaan teollisuuden suunnitelman (Clean Industrial Deal) ulkoisena ulottuvuutena. Siinä missä puhtaan teollisuuden suunnitelma ”päivitti” EU:n vihreän kehityksen suunnitelman (Green Deal) entistä vahvemmin kilpailukykystrategiaksi, jonka tarkoitus on ilmastonmuutoksen torjunnan ohella vahvistaa EU:n teollista pohjaa ja taloudellista turvallisuutta, uusi visio tekee saman EU:n globaalille ilmastopolitiikalle.  

Vision tarkoituksena on EU-kielellä ”turvata EU:n asema maailmanlaajuisilla markkinoilla ja edistää kestävää muutosta, joka tukee teollisia ja teknologisia vahvuuksiamme” – siis toisin sanoen huolehtia, että eurooppalaisten yritysten kehittämälle ja myymälle puhtaalle teknologialle on ostajia myös tulevaisuudessa. EU tavoittelee 15 prosentin markkinaosuutta ja tähyää erityisesti kehittyville markkinoille.  

EU haluaa solmia kolmansien maiden kanssa strategisia ja vastavuoroisia kumppanuuksia, joita edistetään kauppa- ja kehityspolitiikan keinoin. Vastavuoroisuudesta kertovat muun muassa kriittisiä raaka-aineita koskevat yhteistyösopimukset, joita EU on viime vuosina pyrkinyt solmimaan harvinaisten maametallien toimitusketjujen monipuolistamiseksi.  

Visiotiedonanto antaa myös ymmärtää, että EU on valmis lievittämään hiilirajamekanismin (CBAM) voimaantulon kehittyvissä maissa aiheuttamia huolia kohdentamalla niihin kehitysyhteistyövaroilla rahoitettavia ilmastotoimia. Hiilirajamekanismi määrittelee tietyille EU:hun saapuville hyödykkeille maksun, joka vastaa EU:ssa toimivan tuottajan maksamaa päästökauppamaksua.  

Visiossa EU vahvistaa sitoutumisensa monenkeskiseen yhteistyöhön ja Pariisin ilmastosopimukseen. Monenkeskinen yhteistyö on osoittanut toimivuutensa – mutta tiedonannossakin myönnetään, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatisi kansainväliseltä yhteisöltä kaikkien nykyisten toimien kiihdyttämistä ja kiirehtimistä. Globaali ilmastotyö on vastatuulessa Trumpin Yhdysvaltojen vetäydyttyä monenkeskisistä pöydistä – mielenkiintoisena anekdoottina mainittakoon, että uudessa visiossa todetaan erikseen EU:n haluavan ylläpitää yhteistyötä ei-valtiollisten yhdysvaltalaistoimijoiden, kuten yritysten ja think tankien, kanssa.  

EU on tällä hetkellä maailman suurin globaali ilmastorahoittaja. Komission kesällä antama esitys EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi mahdollistaisi, että EU pystyy kantamaan kortensa kekoon myös tulevaisuudessa: Globaali Eurooppa -välineelle ehdotetaan vuosille 2028–2034 200 miljardin euron budjettia, josta vähintään 30 % ohjattaisiin ilmasto- ja ympäristötoimiin. 

EU ulkoistaa päästövähennyksensä? 

Komissio antoi heinäkuun alussa odotetun esityksensä 90 % päästövähennystavoitteesta vuoteen 2040 mennessä. Jo tuolloin esitykseen sisällytettiin mahdollisuus täyttää kolme prosenttia tavoitteesta kansainvälisillä hiilikrediiteillä, eli käytännössä tekemällä EU:n ulkopuolisia päästövähennystoimia.  

Joustoista huolimatta jäsenmaiden on ollut vaikea päästä tavoitteesta sopuun. Uudessa visiossa joustoihin ei oteta kantaa, mutta esimerkiksi Euractiven tietojen mukaan komissio olisi myöntymässä vielä suurempaan päästövähennysten ulkoistamiseen. Ulkoistamisen pelätään heikentävän EU:n sisäisten toimien kunnianhimoa ja lähettävän väärän markkinasignaalin. Se voisi kannustaa pitämään kiinni vanhoista teknologioista – mikä olisi huomattavassa ristiriidassa visiossa mainitun puhtaan teknologian vientiä koskevan tavoitteen kanssa.  

Silmälläpidettävää: teollisuuden hiilestä irtautumisen kiihdytin ja kilpailukykyrahasto 

Komissiolta odotetaan vielä tämän vuoden aikana teollisuuden hiilestä irtautumisen kiihdyttämistä koskevaa esitystä (Industrial Decarbonisation Accelerator Act), jonka tarkoitus on vahvistaa puhtaan teknologian kysyntää, nopeuttaa luvitusta ja antaa kuluttajille välineitä tunnistaa matalahiiliset tuotteet. Ennen vuodenvaihdetta luvassa on myös Suomen kannalta kiinnostava EU:n biotalousstrategian päivitys.  

Globaalia ilmasto- ja energiavisiota koskevassa tiedonannossa esitetyt ajatukset EU:n kilpailukyvyn vahvistamisesta puhtaan teknologian saralla nojaavat uuteen kilpailukykyrahastoon, jonka pitäisi olla toiminnassa vuodesta 2028 eteenpäin. Komission rahoituskehysesityksessä yhdeksi rahaston temaattiseksi ikkunaksi on määritelty puhdas siirtymä ja teollisuuden hiilestä irtautuminen. Rahaston lopullinen koko ja käyttöehdot määrittyvät kehyksen jatkoneuvotteluissa.