Komission työohjelma 2026: “Euroopan itsenäisyyden hetki” 

Euroopan komissio julkaisi 21. lokakuuta vuoden 2026 työohjelmansa. Ohjelman ytimessä on EU-sääntelyn keventäminen: valtaosalla aloitteista tavoitellaan yksinkertaisempaa, selkeämpää ja helpommin toimeenpantavaa lainsäädäntöä. Työohjelman taustalla on ajatus Euroopan strategisen riippumattomuuden vahvistamisesta. 

Työohjelma mukailee komission puheenjohtajan syyskuisessa Unionin tila –puheessa asettamaa narratiivia: Eurooppa käy puolustustaistelua, ja EU:n tehtävä on tässä maailmantilanteessa suojella kansalaisiaan ja vahvistaa teknologista, puolustuksellista ja taloudellista suvereniteettiaan.  

Euroopan itsenäisyyden hetkeksi -nimetyn työohjelman keskeinen tavoite on yksinkertaistaminen, jolla tavoitellaan sekä kilpailukyvyn paranemista että sisämarkkinoiden täysimääräistä toteutumista. Työohjelma sisältää yhteensä 47 aloitetta, joista 25:ssä on komission mukaan “merkittävä” yksinkertaistamisvaikutus. Komission mukaan työohjelmaan sisältyvällä sääntelyn yksinkertaistamisella voidaan aikaansaada eurooppalaisille yritykselle jopa yli 8,6 miljardin euron vuotuiset säästöt. Kaupunki- ja kuntatoimijoiden kannalta kiinnostava, työohjelmassa mainittu yksinkertaistamiskohde on muun muassa tietosuoja, johon liittyvillä EU-tason muutoksilla voisi olla merkittäviä toiminnallisia vaikutuksia. 

Työohjelman taustalla ovat komission poliittiset suuntaviivat, puheenjohtaja von der Leyenin komissaareille lähettämät toimeksiantokirjeet sekä vuoden 2025 unionin tila -puheessa esitetyt ideat. 

Toimet on jaoteltu kuuden komission yleistavoitteen alle. Tässä nostoja työohjelmasta: 

1. Uusi suunnitelma Euroopan kestävän vaurauden ja kilpailukyvyn varmistamiseksi 

Kunta- ja kaupunkitoimijoiden kannalta merkittävä silmälläpidettävä aloite on julkisten hankintojen direktiivin päivitys. Aiemmat ulostulot antavat odottaa, että esityksessä pyritään helpottamaan innovatiivisia hankintoja ja vahvistetaan kannustimia valita eurooppalainen toimittaja ja tuote. Olettavasti julkisten hankintojen direktiivi linkittyy myös Varsinais-Suomen kannalta kiinnostavaan kiertotalousasetukseen, jonka toivotaan edesauttavan materiaalien ja hyödykkeiden uudelleenkäyttöä ja siirtymää kohti resurssiviisaampaa talousjärjestelmää. Luvassa on myös edistyksellisiä materiaaleja, kuten biopohjaisia ratkaisuja, koskeva asetus. 

Komissio haluaa vahvistaa EU:n “viidettä vapautta”, eli tutkimuksen ja innovaatioiden liikkuvuutta, ja vauhdittaa innovaatioiden kaupallistamista ja start-up-yritysten skaalautumista. Eurooppalaiselle tutkimusalueelle (European Research Area) tullaan esittämään lainsäädäntöpohja, ja sen kanssa käsikädessä kulkee innovaatioasetus (European Innovation Act), jonka tarkoitus on parantaa olosuhteita innovaatioiden syntymiselle. Niin sanottu 28. järjestelmä (28th Regime for Innovative Companies) puolestaan olisi vapaaehtoinen sääntelykehikko, jonka myötä yritys voisi tietyillä sääntelyalueilla soveltaa yhtenäisiä EU-sääntöjä kansallisten järjestelmien sijasta, mikä helpottaisi skaalautumista sisämarkkinoilla. Suomen lääketeollisuuden ja biotekniikan keskittymä Turussa seurannee myös tarkkaan EU:n bioteknologia-asetusta (European Biotech Act II). 

Ilmaston osalta komissio tulee esittämään odotetun sopeutumista ja resilienssiä koskevan kehikon. Lisäksi lopuvuodesta 2026 luvassa on ilmastopaketti, jossa arvioidaan kansallisia tavoitteita ja joustoja (Revision of national targets and flexibilities in the EU climate policy framework) ja päästökauppajärjestelmän päivitystä meriliikenteelle, ilmailulle ja kiinteille laitoksille (update of the EU emissions trading system for maritime, aviation and stationary installations, and the relevant market stability reserve). 

Muita nostoja: 

• Energia pysyy vuoden 2026 politiikan kärkiteemana. EU:n toimitusvarmuus- ja varautumiskehikkoa on tarkoitus päivittää (Strengthening energy security).
• Energia unioni –paketin kolmella pilarilla on tarkoitus luoda EU-tason säännöt ja markkinat hiilidioksidin talteenotolle, siirrolle ja varastoinnille sekä vauhdittaa siihen tarvittavaa kuljetusinfrastruktuuria, asettaa 2030-luvulle sopiva energiatehokkuuskehys ja päivittää uusiutuvan energian kehys tavoitteineen, menettelyineen ja markkinaintegraatioineen.
• Komission tavoitteena on suunnitelman avulla vauhdittaa sähköistymistä (Electrification action plan). Erityishuomio on lämpöpumpuissa, hukkalämmössä ja verkon valmiudessa.
• Digitaalisen suvereniteetin vahvistamiseksi komissio valmistelee kehystä, joka viitoittaa EU-tasoisen pilvi ja tekoälyinfran kehittämistä (Cloud and AI Development Act). 
• Komissio aikoo laatia EU-tason toimintalinjan kestävään matkailuun (European strategy on sustainable tourism).  

2. Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden uusi aikakausi 

Komissio tavoittelee lainsäädännöllä puolustuksen hankintamenettelyjen keventämistä ja yhdenmukaistamista (Simplifying defence and sensitive security procurement). Lisäksi eurooppalaista valmiuden lippulaivahankkeet, kuten droonipuolustusaloite, etenevät.  

3. Ihmisten tukeminen sekä yhteiskuntiemme ja sosiaalisen mallimme vahvistaminen 

Von der Leyenin kakkoskomissiota on sen ensimmäisenä vuonna arvosteltu siitä, että sosiaaliseen Eurooppaan liittyvät aloitteet ovat keskittyneet lähinnä osaamiseen, kun taas työmarkkinoihin ja sosiaaliturvaan liittyviä avauksia on nähty niukalti. Ensi vuonna komissio tulee antamaan lainsäädäntöesityksiä myös näistä aiheista. Nähtäväksi jää mikä on “laadukkaiden työpaikkojen asetuksen” (Quality Jobs Act) sisältö, mutta työvoimaan liikkuvuuteen liittyvä lainsäädäntöpaketti ainakin sisältää hyvin konkreettisia elementtejä: eurooppalainen sosiaaliturvapassi, Euroopan työviranomaisen (ELA) toimivaltuuksien vahvistaminen ja osaamisen siirrettävyyttä ja tunnistamista koskeva esitys.  

Koulutuksen osalta kunta- ja kaupunkitoimijoita kiinnostaa Osaamisunionin toimeenpano. Komissio tulee antamaan esitykset koulualliansseista, perustaitojen tukemisesta ja digioppimisesta. 

Uusi köyhyyden vastainen strategia, jonka komissio tulee esittelemään ennen kesää, puolestaan antanee jäsenmaille osviittaa siitä, miten sosiaaliset, eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen liittyvät toimet kohdistetaan kansallisissa ja alueellisissa kumppanuussuunnitelmissa, joiden kautta EU:n aluekehitysvarat on esitetty tulevaisuudessa jaettavan. Samassa yhteydessä komissio julkaisee myös tiedonannon eurooppalaisen lapsitakuun vahvistamisesta. 

Suomessa runsaasti huomiota tulee saamaan myös itäisiä raja-alueita koskeva tiedonanto, jonka komissio lupaa antaa heti alkuvuodesta. Tiedonannossa komissio luultavasti kerää yhteen toimet, joilla Venäjän hyökkäyssodasta eniten kärsineitä alueita tuetaan sekä turvallisuusuhkien torjumiseksi että sosioekonomisten vaikutusten pehmentämiseksi. 

Muita nostoja: 

• Saaristoja ja rannikkoyhteisöjä koskien on tarkoitus julkaista ensi vuonna politiikkalinjaus (Communication on islands and coastal communities). 

4. Elämänlaadun turvaaminen: ruokaturva, vesi ja luonto 

Varsinais-Suomen ja erityisesti Saaristomeren kannalta seurattava kokonaisuus on tänä vuonna julkaistun vesiresilienssistrategian toimeenpano. Komissio julkaisee vedenhallinnan digitalisoinnin toimintasuunnitelman ja vedenhallinnan ”platformin”, joka voi pitää sisällään myös rahoitusmahdollisuuksia piloteille.

Muita nostoja:

• Eurooppalaisten merien hallinnaksi suunnitellaan meriasioihin liittyvää kattolakia (Ocean Act). 
• Elintarvikeketjujen epäreiluista kauppatavoista pyritään pääsemään eroon päivittämällä sääntöjä (Update of rules on unfair trading practices in the food chain). Samalla on tarkoitus kirjata ylös periaate, ettei viljelijöitä saa pakottaa järjestelmällisesti myymään tuotteitaan alle tuotantokustannusten. 

5. Demokratian suojeleminen ja arvojemme vaaliminen 

Työohjelmassaan komissio nostaa esiin erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, lehdistönvapauden ja tasa-arvon. Niin sanottu Digital Fairness Act, jonka avulla halutaan puuttua kuluttajia harhaanjohtavaan markkinointiin digialustoilla ja esimerkiksi alustojen mielenterveyden kannalta haitallisiin ominaisuuksiin, tulee varmasti olemaan kiistelty lainsäädäntöesitys, jolla voi toteutuessaan ollaan isoja vaikutuksia EU-kansalaisten digitaaliseen arkeen.  

• Komissio laatii uuden EU:n tasa-arvostrategian viideksi vuodeksi eteenpäin jatkoksi vuosien 2020–2025 strategialle. Strategian hyväksyminen on suunniteltu maaliskuulle 2026. 
• Komissio päivittää vuosien 2021–2030 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa strategiaa tuomalla uusia ja täsmentämällä jo olemassa olevia toimia. Päivitys lisää konkreettisia toimenpiteitä loppukaudelle 2026–2030. 

6. Globaali Eurooppa: vaikutusvaltaa ja kumppanuuksia 

Poliittinen linja Ukrainan tukemisen jatkamiseksi vahvistetaan komission työohjelman yhteydessä. Komissio tulee antamaan esityksen Qualitative Military Edge -ohjelmasta, jonka avulla kehitetään Ukrainan sotilaallisia kyvykkyyksiä. 

Global Health Resilience -aloite pyrkii mahdollistamaan tarvittavat välineet ja mekanismit reagoida nopeasti mahdollisesti esiin nouseviin terveysuhkiin. Yhdysvaltain vetäytyessä terveyteen liittyvästä monenkeskisestä yhteistyöstä Euroopalla on mahdollisuus ottaa johtajuutta teeman ympärillä. 

25 poisvetoa 

Komissio aikoo myös perua 25 vanhentunutta tai epätodennäköisesti hyväksyttävää lainsäädäntöehdotusta, joihin lukeutuu muun muassa Suomessakin huomiota saanut niin sanottu monitorointiasetus, eli komission ehdotus metsien seurannasta (Forest Monitoring Regulation).