Lokakuun kuulumiset 

Superkiireisen syyskuun jälkeen lokakuu on onneksi ollut hieman seesteisempi. Kuukauden kohokohta oli perinteinen alueiden ja kaupunkien teemaviikko, jonka tapahtumissa Turun apulaispormestari Elina Rantanen nosti esiin mm. Turun ilmastotyötä. Mukana teemaviikon menoissa olivat myös Laitilan kaupunginjohtaja Lauri Kattelus sekä Varsinais-Suomen liiton uusi aluekehitysjohtaja Johanna Mattila. Kuluneen kuukauden aikana jäsenmaiden päämiehet keskustelivat myös tulevan rahoituskehyksen koosta Irlannin esityksen pohjalta. Lisäksi komissio julkaisi kauan odotetun ilmastoresilienssipaketin sekä uuden arktisen strategian.  

Alueiden ja kaupunkien teemaviikko järjestetään perinteisesti lokakuun puolivälissä komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston sekä alueiden komitean yhteisvoimin. Tämän vuoden tapahtuman teemana oli “Strong regions, strong Europe”. Teeman valinta heijastaa sitä kädenvääntöä, jota unionissa tällä hetkellä käydään aluepolitiikan tulevaisuuden suhteen.  

Politiikanala on suurten murrosten kourissa. Itsenäiset rakennerahastot ollaan tulevassa EU-rahoituskehyksessä siirtämässä osaksi isompaa ns. NRPP-kokonaisuutta, päätöksentekoa keskitetään ja toimivaltaa siirretään alueilta enemmän kansalliselle tasolle. Samaan aikaan komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastoa ollaan ajamassa alas osana komission sisäisten hallintorakenteiden uudistusta (ns. large-scale review). Suomen NRP-suunnitelmassa ei tule olemaan omaa alueille suunnattua kokonaisuutta eli itsenäistä aluelukua, vaan suunnitelma rakentuu viiden teemakokonaisuuden ympärille (lue lisää VNK:n tiedotteesta).  

Monelle tuttujen EAKR- ja ESR-ohjelmien tulevaisuus on siis auki. Tekemästämme Varsinais-Suomen EU-rahoitusselvityksestä käy ilmi, että viime vuoden osalta yli 20 % eli lähes 11 miljoonaa euroa alueen EU-rahoitussaannosta tuli näistä rahastoista. Summa on merkittävä. Erityisesti rahoituksesta ovat hyötyneet alueemme korkeakoulut sekä pk-yritykset: viime vuonna 47 % tästä rahoituksesta suuntautui alueen korkeakouluille ja yrityksille 19 %. Kilpailu rahoituksesta kiristyy, ja jatkossa kilpailemme kansallisesti NRP-rahoituksen saamisesta alueellemme.  

Alueiden ja kaupunkien viikolla keskiössä oli myös tulevan rahoituskehyksen kokonaisuus ja erityisesti juuri ennen teemaviikkoa julkaistu EU:n puheenjohtajamaan Irlannin ns. negobox-esitys. Valtionpäämiesten pitäisi päästä sopuun rahoituskehyksen koosta hyvissä ajoin ennen Ranskan huhtikuussa käytäviä presidentinvaaleja. Vielä ei sopu kuitenkaan siinnä horisontissa, vaan vastakkain ovat ns. koheesionystävien ja nuukien jäsenmaiden blokit. Suomi pitää Irlannin esityksen 8 %:n yleistason leikkausta riittämättömänä.  

Teemaviikolla nähtiin myös turkulaista ja varsinaissuomalaista väriä. Turun apulaispormestari Elina Rantanen oli mukana useissa eri tilaisuuksissa ja nosti puheenvuoroissaan esiin mm. Turun ilmastotyötä. Lisäksi saimme kaupunkiin vieraiksemme myös Laitilan kaupunginjohtajan Lauri Katteluksen sekä Varsinais-Suomen liiton Johanna Mattilan ja Salla-Maria Lauttamäen. Voit lukea lisää viikon tapahtumista uutisestamme.  

Lokakuussa komissio julkisti myös kauan odotetun ilmastoresilienssipaketin. Paketti pyrkii ennen kaikkea muuttamaan ajattelutapaa reagoinnista ennakointiin. Komissio tulee mm. ehdottamaan uutta Euroopan ilmastokestävyyslakia, joka velvoittaisi jäsenvaltioita laatimaan säännöllisesti ilmastoriskiarvioita sekä niiden perusteella kansalliset ilmastokestävyyssuunnitelmat.  

Kaupunki- ja aluetaso ovat keskeisiä käytännön tason toimijoita mitä tulee ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Turussakin on panostettu viime vuosina erityisesti mm. hulevesien hallintaan sekä viherrakenteiden ja kosteikkojen lisäämiseen. Mikäli uusi lainsäädäntö tuo kaupungeille uusia velvoitteita liittyen infrastruktuuri-investointeihin, tulisi resilienssitoimiin varata riittävästi rahoitusta myös tulevasta EU:n rahoituskehyksestä. Ilmastoresilienssi ei saa jäädä uudeksi velvoitteeksi ilman kaupungeille ja alueille suunnattua vastaavaa rahoitusta. 

Lisäksi komissio julkaisi loppukuusta uuden arktisen strategiansa. Huomionarvoista on se, että meriliikenne ja meriteknologia on nostettu keskeiseen rooliin strategiassa. Erityisesti esille nostetaan kriittisen vedenalaisen infrastruktuurin suojaaminen, dual-use- eli sekä siviili- että puolustuskäyttöön soveltuvien ratkaisujen kehittäminen sekä miehittämättömien järjestelmien hyödyntäminen. Konkreettisiksi toimiksi nimetään myös jäänmurtajakapasiteetin lisääminen, satamien kehittäminen sekä sinisen talouden tukeminen. Kaikki tämä tarjoaa varsinaisuomalaisille toimijoille hyviä toimintamahdollisuuksia.  

Kauniin kirpeitä syyspäiviä toivottaen,  

Saara