Marraskuun kuulumiset
Se on taas sitten marraskuu lusittu! Harmaan kuukauden yksi väripilkuista oli Varsinais-Suomen Horisontti Eurooppa -rahoitusselvitys, jonka mukaan maakuntaan on nykyisen ohjelmakauden aikana saatu tähän mennessä yli 108 miljoonaa euroa. Maakunnallisessa vertailussa sijoitumme edelleen hienosti kolmanneksi Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Väriä arkeen toi myös marraskuinen Turun-työviikko antoisine tapaamisineen ja Skanssin biodiversiteettipuistovierailuineen – oli ilo käydä tutustumassa EU-rahoitteiseen hankkeeseen, joka on saanut paljon huomiota myös Brysselin päässä. Puistoalue rakentuu hyvää vauhtia, ja sinne täytyy ehdottomasti suunnata uudelleen luonnon ollessa vehreämpi. Suosittelemme tutustumiskäyntiä!
Harjoittelijamme Inkan koostamasta tuoreesta Horisontti Eurooppa -rahoitusselvityksestä käy ilmi, että Varsinais-Suomeen on saatu viimeisen reilun puolen vuoden aikana lähes 10 miljoonaa euroa uutta rahoitusta kaikkiaan 14 hankkeeseen. Valtaosa hankkeista on Turun yliopiston hankkeita, mutta mukaan mahtuu myös pari yrityshanketta sekä yksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hanke. Etenkin yliopistoa onkin siis syytä onnitella hyvästä rahoitussaannosta sekä ennen kaikkea sen takana olevasta pitkäjänteisestä työstä tukitoimintojen rakentamisessa. Business Finlandin tekemässä kansallisessa vertailussa Turun yliopisto sijoittuu eniten Horisontti-rahoitusta saaneiden organisaatioiden listauksessa hienosti kuudenneksi. Åbo Akademi mahtuu myös 20 parhaan joukkoon pitäen 19. sijaa. Mukaan mahtuisi muitakin toimijoita, erityisesti maakuntamme yritysten Horisontti-osallistumista tulisi parantaa tukitoimintoja kehittämällä.
Työpöydällämme on myös vahvasti ollut tuleviin EU-rahoitusmahdollisuuksiin vaikuttaminen. Valtioneuvosto julkaisi loka-marraskuun aikana kantansa (ns. E- ja U-kirjelmät) komission heinäkuussa esittelemään vuosien 2028–2034 EU-rahoituskehysehdotukseen ja sen alaisiin rahoitusohjelmiin. Eduskunnan suuri valiokunta sekä alakohtaiset valiokunnat ovat nopealla aikataululla antaneet omat lausuntonsa suunnitelmista ja ovat sitä varten järjestäneet asiantuntijakuulemisia, joissa myös Turku yhdessä kuutoskaupunkien kanssa sekä Varsinais-Suomen liitto ovat olleet mukana. Eurooppa-toimisto on aktiivisesti ollut mukana valmistelemassa yhteisiä kantoja.
Keskeisimmät pointtimme koskevat alueiden ja kaupunkinen mukaan ottamista kansallisen kumppanuussopimuksen valmisteluun ja toimenpanoon. Aluekehitysrahoitusta tarvitaan jatkossakin paikallisen kilpailukyvyn vahvistamiseen, sillä suurimpia hyödynsaajia ovat alueemme pk-yritykset sekä ammattikorkeakoulut. Alue- ja kaupunkitoimijoilla tulisi myös olla pääsy uuden kilpailukykyrahaston alaisiin hakuihin. Lisäksi edellytämme Suomelta voimakasta edunvalvontaa liikennerahoitusmahdollisuuksien turvaamiseksi tuleville vuosille. Voit lukea lisää kannoistamme uutisestamme.
Kuluneen kuukauden aikana olemme myös seuranneet tiiviisti liikennepolitiikkaa ja pyrkineet vaikuttamaan maakuntamme infrahankkeiden EU-rahoitusmahdollisuuksiin. Komissio julkaisi marraskuussa kaksi keskeistä aloitetta suurnopeusjunaverkkoon sekä sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyen. Suurnopeusjunaverkolla tavoitellaan nopeamman, paremmin yhteen toimivan ja keskeisiä kaupunkialueita yhdistävän eurooppalaisen junaverkon luomista vuoteen 2040 mennessä. Hyvä uutinen on se, että Turun ja Helsingin välinen Länsirata on osa eurooppalaista suurnopeusjunaverkkoa. Vähemmän hyvä uutinen on puolestaan se, että hankkeen tuleva CEF-rahoitus saattaa olla vaakalaudalla, mikäli rahoitusohjelma keskittyy jatkossa vain rajat ylittävien hankkeiden tukemiseen. Sotilaallisen liikkuvuuden osalta emme tiedä, tuleeko Varsinais-Suomi hyötymään siihen liittyvästä rahoituksesta vai ei, sillä 500 hotspot-kohteen sijainteja ei ole julkisesti esitelty. Edunvalvontatyö siis jatkuu tiiviinä niin Brysselin kuin Suomen päässä. Voit lukea lisää LinkedIn-postauksestamme.
Uusien liikennealoitteiden lisäksi komissio on julkaissut liudan muita aloitteita. Uuden demokratiakilven avulla pyritään torjumaan erityisesti verkossa tapahtuvaa ulkomaista vaikuttamista, kuten tiedon manipulointia ja disinformaatiota, sekä vahvistamaan yhteiskunnallista resilienssiä. Kulttuurikompassin avulla komissio haluaa puolestaan kerätä yhteen erinäiset EU-aloitteet, joiden kautta kulttuuria ja tekijöitä voidaan tukea esimerkiksi ilmaisunvapauden rajoituksiin, elinkeinon epävarmuuteen ja uuteen teknologiaan liittyvien haasteiden kanssa. Uuden biotalousstrategian tavoitteena on taas uusiutuvien biologisten resurssien lisäämisen kautta vahvistaa kiertotaloutta ja vähähiilisempää taloutta ja näin vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista.
Hyvää joulunalusaikaa kaikille!
Saara